Perinteisesti lentokoneet ovat käyttäneet hydraulisia toimilaitteita ensisijaisen ja toissijaisen lennonohjauksen, laskutelineen, jarrujärjestelmien ja jäänpoistojärjestelmien ohjaamiseen. Ilmailu- ja avaruusalan sähköistäminen ohjaa siirtymistä hydraulisista toimilaitteista tehoelektroniikkakäyttöihin painon, monimutkaisuuden ja huoltotarpeiden vähentämiseksi ja luotettavuuden parantamiseksi.
TomTom ja Microsoft aikovat tuoda generatiivisen tekoälyn autojen navigiointiin. Ideana on, että kuljettajat voivat keskustella luonnollisesti ajoneuvonsa kanssa ja pyytää tekoälyllä toimivaa avustajaa navigoimaan tiettyyn paikkaan.
Elisa kertoo, että sen vuonna 2004 toimintansa aloittanut 3G-verkko on poistunut käytöstä ja sen taajuudet on käytetty toimivampien 4G- ja 5G-verkkojen parantamiseen. 3G muistetaan erityisesti siitä, että se toi 2000-luvun alussa netin suomalaisten puhelimiin.
Viron elektroniikkateollisuus on jopa kasvanut viime vuosien kriiseistä huolimatta, mutta jatkossa kasvun esteenä on sama ongelma kuin Suomessa: pula osaajista. Maan elektroniikkateollisuusliiton toimitusjohtaja Arno Kolk yksi alan haasteista on pula insinööreistä ja muista elektroniikan osaajista, mikä saattaa tulevaisuudessa hidastaa alan kehitystä.
Nokia halua luoda lennokeista kasvavaa liiketoimintaa Pohjois-Amerikassa. Yhtiö on laajentanut kumppaniohjelmaansa nopeuttaakseen Drones-as-a-Service -liiketoiminnan kasvua.
Suomalaisen SaaS-liiketoiminnan mittakaava on kasvanut nopeasti miljardiluokkaan. 100 suurimman SaaS-yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on jo lähes 1,6 miljardia euroa ja kasvuvauhti merkittävästi nopeampaa kuin suomalaisyrityksillä keskimäärin.
Älyrakennukseksi kutsutaan jo sellaista, joka tunnistaa käyttäjien läsnäolon ja osaa säätää esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytysenergiaansa tarpeen mukaan. Vieläkin suurempaan säästöön päästään, mikäli järjestelmä osaa hyödyntää koneoppimista ja optimoida kulutusta tekoälyn avulla.
HDMI-väylän tuntevat useimmat, mutta yleensä sen yhteydessä käytetään HDCP-protokollaa. Sitä käytetään salaamaan tekijänoikeudella suojattua digitaalista sisältöä. Intelin kehittämä protokolla suojaa tekijänoikeuksia, mutta voi aiheuttaa yhteensopivuusongelmia vanhempien laitteiden kanssa.
Samsung on esitellyt uuden kannettavan SSD-aseman, Portable T7 Shield -mallin kapasiteetti on jopa kaksi teratavua, mutta painoa levyllä on vain 98 grammaa. Tämä tarkoittaa, että grammalle Samsungin uusinta levyä sopii dataa lähes 21 gigatavua.
STMicroelectronics on esitellyt uuden sukupolven VCSEL-laseriin pohjaavan lentoaikaa mittaavan ToF-anturin, jonka kantama pitenee edellisen polven 170 sentistä 285 senttiin asti. Samalla anturin tehonkulutus kuitenkin laskee selvästi.
Suomalainen IQM Quantum Computers tunnetaan kvanttitietokoneistaan, joita on jo myyty korkeakouluihin. Nyt yhtiö käynnistää toiminnan Yhdysvalloissa. Osana Amerikan valloitusta se alkaa kehittää seuraavan sukupolven kvanttiprosessoreita Berkeleyn yliopiston kanssa.
Lounea kertoi tänään, että suomalainen tubettaja ja Twitch-striimaaja Justus ”Rauski” Jokinen striimaa ensimmäisenä maailmassa 40 gigabitin sekuntinopeudella. Nopeus perustuu 50G PON -tekniikan kaupallisen käytön aloittamiseen. Tämä nostaa nettinopeudet maailman mittakaavassakin täysin uudelle tasolle, Lounea hehkuttaa.
Tutkijat USA:n puolustusministeriön alaisessa Oak Ridge National Laboratory:ssa (ORNL) ovat kehittäneet uuden lähestymistavan kiinteän elektrolyytin akkujen, eli SSB-akkujen suunnitteluun, jossa huomioidaan mekaniikan rooli. Heidän Science-lehdessä julkaistu tutkimuksensa korostaa, kuinka fyysiset voimat, kuten stressi ja rasitus, vaikuttavat akkujen suorituskykyyn ja käyttöikään.
Intel lanseerasi eilen AI everywhere -tapahtumassa laajan joukon uusia tuotteita, joiden myät yhtiö siirtyy virallisesti tekoälyaikaan prosessoreissaan. Tavoite on kova: tehokas tekoälypäättely aiotaan tuoda ihmisten työpöydille ja samalla Nvidian CUDA-arkkitehtuuri halutaan korvata AI-mallien kouluttamisessa.
Suomessa rakennetaan nyt kuituyhteyksiä ennennäkemätöntä vauhtia, mutta valokuitumaana olemme jäljessä oikeastaan kaikkea muuta Eurooppaa. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan syy tähän löytyy maamme historiasta. Syyllinen on suoraan sanottuna Nokia.
Magneettisia muisteja on kehitetty pitkään erityisesti sulautettujen laitteiden välimuisteihin. Niiltä vaaditaan nopeutta ja pitkää ikää. Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuslaitos IMEC esittel IEdM-konferenssissa uuden MRAM-muistin, joka saattaa jopa korvata SRAM-välimuistit. IMEC:n esittelemä tekniikka perustuu elektronien spiniin. Nämä SOT-tyyppiset (spin-orbit torque) muistit toimivat niin, että sähkövirta johdettuna materiaalin läpi voi aiheuttaa vääntömomentin (torque) elektronien magneettisiin momentteihin. Vääntömomentti voi muuttaa näiden magneettisten momenttien suuntaa, mikä voidaan hyödyntää bittien tallentamiseen.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Milloin taantuma loppuu? Milloin markkinat piristyvät? ETN puhui Mouser Electronicsin EMEA-alueen markkinoinnin johtajan, Graham Maggsin kanssa. Maggsin mietteet löytyvät pian ilmestyvästä ETNdigi-erikoislehdestä.
Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme. R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
R&S-seminaari ‘Tools for Signal Integrity using modern oscilloscopes’ Vantaa 20.11.2024 / Ilmoittaudu mukaan täällä Oulu 21.11.2024 / Ilmoittaudu mukaan täällä
Tapahtuma: Nordic Test Forum Helsinki 26. - 27.11.2024, Helsinki Lisätietojatäällä
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
