NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Kanadalaistutkijat yrittävät saada valmiiksi tekniikan, jolla aurinkokennoja voitaisiin suihkuttaa - ikäänkuin ruiskumaalata - mihin tahansa pintaan. Salaisuus on uudessa geelimäisessä kvanttipistemateriaalissa.
Princetonin mekaanisen suunnittelun laitoksella on 3d-tekniikalla tulostettu ledi tavallisen piilolinssin pintaan. Valtavaa kaupallista käyttöä demonstraatiolle ei suunnitella, vaan sillä haluttiin osoittaa 3d-tulostuksen taipuvan myös monimutkaisten elektronisten rakenteiden valmistukseen.
Nokia julkistaa HERE-kartat uudestaan iPhonelle. Karttojen beetaohjelma on ollut Androidilla iso menestys, joten iOS-versio kartoista tuodaan tarjolle ensi vuoden alkupuolella, Nokia on vahvistanut.
Kategoria 10 on nyt päätelaiteluokka, johon piirien valmistajat tähtäävät LTE-piirisarjoissaan. Sen myötä laitteiden teoreettinen datanopeus kasvaa 450 megabittiin sekunnissa. Qualcomm julkisti jo oman työn alla olevan piirisarjansa, mutta Samsung voi ehtiä ensiksi omallaan.
Suomalainen Medieta on kehittänyt Tekesin rahoituksella lääketieteellisen rannekemittalaitteen, joka mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa laajan biosignaalien mittaamisen, tietojen keräämisen, prosessoinnin sekä tiedonsiirron langattomasti.
HDMI-liitännällä on kilpailija mobiilimaailmassa. MHL-liitäntää tukevat esimerkiksi Nokia, Samsung, Silicon Image, Sony ja Toshiba. Nyt Keysight Technologies on esitellyt ohjelmiston, jolla MHL-lähettimien standardinmukaisuutta voidaan testata.
Nykyisten mikropiirien valotuslaitteiden skaalautuminen pienempään näyttää päättyvän noin 10 nanometriin. Valmistuslaitteita kehittävä hollantilainen ASML kertoo, että taiwanilainen TSMC on jo tilannut kaksi EUV-valotuslaitteistoa. Ne asennetaan taiwanilaislinjoille ensi vuoden aikana.
Kaspersky Lab on julkistanut raportin kuluvan vuoden tietoturvauhkista. Ikävä mutta ei niin yllättävä fakta on, että uhkien määrä kasvaa edelleen. Yrityksen mukaan 38 prosenttia kaikista tietokoneista joutuu vuoden aikana vähintään yhden tietoturvahyökkäyksen kohteeksi.
Muistatko vielä Nokian N950-mallin? Sen piti olla ensimmäisen Meego-puhelimen eli N9:n täydellä näppäimellä varustettu ”kommunikaattori-versio”. N950 ei koskaan ehtinyt myyntiin, mutta nyt yksi kappale on myynnissä Ebay-verkkokaupassa.
Mobiilihaittaohjelmien ja tietoturvariskejä muodostavien sovellusten määrä on ylittänyt jo kahden miljoonan rajan. Tämä on se uhka, jota Nokia torjuu tänään Berliinissä avatulla mobiililaajakaistan tietoturvan tutkimuskeskuksella.
Kännykkä oli Intelille katastrofi. Mobiilipiireihin panostettiin miljardeja, mutta tuloksena oli vain miljardien tappioita. Esineiden internetin kanssa prosessorijätti tekee kaikkensa, jotta sama ei toistuisi.
Ericsson esitteli reilu vuosi sitten uuden tukiasemakonseptin, jotka kutsui nimellä dot eli ”piste”. Nyt Vodafone on ensimmäisenä kaupallisena operaattorina ottanut pisteen käyttöön Radboudin yliopistossa Hollannissa.
Litiumioniakkujen kehityksessä on viime aikoina keskitytty elektrodimateriaaleihin ja -rakenteisiin, ja tulokset ovatkin olleet lupaavia. Nyt amerikkalaistutkijat uskovat, että uusi elektrodi kutistaa akun latausajan tunneista minuutteihin.
Viime aikoina on kirjattu paljon ennätyksiä aurinkosähkön tuottamisessa. Nyt vuorossa on Sydneyssä toimiva USNW-yliopisto, jonka tutkijat kehuvat oman aurinkopaneelinsa rikkovan aiemmat maailmanennätykset.
Yhä nopeammat ja monimutkaisimmat piirit vaativat paljon ajastuksen suunnittelulta. IDT:n tapaustutkimus osoittaa, miten hankalakin tapaus voidaan ratkaista tiimin yhteistyöllä. Myös kellopiirin ohjelmoitavuus on yhä tärkeämpää.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
