Energiaa voidaan syöttää liikkuviin laitteisiin kahdella tavalla: akuista tai energiaa keräämällä. Pennsylvanian yliopistossa on kehitetty uudenlainen hybridiratkaisu, joka on näiden kahden eräänlainen välimuoto.
Tutkijat ovat kehittäneet laitteen, jota he kutsuvat nimellä scavenger. Termi viittaa raadonsyöjään tai haaskaeläimeen, mutta kääntyy ehkä parhaiten louhinnaksi. Perinteisten keruulaitteiden rinnalle on siis tulossa energianlouhinta.
Tutkijoiden kehittämä metalli-ilma-louhin toimii kuin akku, sillä se tuottaa energiaa katkomalla ja muodostamalla kemiallisia sidoksia toistuvasti. Samalla se kerää energiaa ympäristöstään, täsmällisesti ottaen metallin ja ilman kemiallisista sidoksista.
Tuloksena on itse asiassa erittäin tehokas virtalähde. Louhimen virtatiheys on 10 kertaa parempi kuin parhaimmilla energiankeruulaitteilla ja energiatiheys 13 kertaa suurempi kuin litiumioniakuissa.
Pitkällä tähtäimellä tämäntyyppiset energialähteet voisivat olla perusta uudenlaseille robotiikalle, jossa koneet pitävät itsensä käynnissä etsimällä ja ”syömällä” metallia ja hajottamalla sen kemialliset siteet energiaksi.
Lisää energian louhinnasta voi lukea Pennsylvanian yliopiston Penn Engineering-sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
