– Vuodesta 2027 alkaen odotamme kvanttilaskennan alkavan ratkaista todellisia teollisia ongelmia, ennustaa Aalto-yliopiston kvanttitekniikan professori ja sekä IQM Quantum Computers:n että QMill:in perustajiin kuuluva Mikko Möttönen. Nyt hänen kehittämänsä uudenlainen kryogeeninen anturi mahdollistaa kvanttitietokoneiden häiriöiden diagnosoinnin.
Kvanttitietokoneiden suurimpia ongelmia on niiden äärimmäinen herkkyys häiriöille. Kubittien kvanttitilat säilyvät vain lämpötiloissa, jotka ovat lähellä absoluuttista nollapistettä, ja jo hyvin pienetkin sähkömagneettiset häiriöt tai energiavuodot voivat heikentää järjestelmän toimintaa.
Ongelma on vaikea myös siksi, että itse mittaaminen voi häiritä kvanttijärjestelmää. Perinteiset mittalaitteet tuottavat lämpöä ja kohinaa, jotka voivat romahduttaa herkän kvanttitilan.
Möttösen kehittämä ratkaisu perustuu erittäin herkkään bolometriin, joka toimii kryogeenisissa lämpötiloissa tarkkana mikroaaltojen tehomittarina. Suprajohtavia materiaaleja hyödyntävä laite pystyy mittaamaan erittäin heikkoja mikroaaltosignaaleja ilman, että se itse merkittävästi häiritsee kvanttijärjestelmää.
Anturin avulla voidaan havaita kvanttitietokoneissa esiintyviä mikroaaltovuotoja ja sähkömagneettisia häiriöitä, jotka muuten jäisivät käytännössä näkymättömiksi. Sisäänrakennettu itsekalibrointi mahdollistaa mittaustarkkuuden varmistamisen ilman monimutkaisia ulkoisia kalibrointijärjestelyjä.
Teknologia syntyi alun perin Aalto-yliopiston perustutkimuksessa, jossa kehitettiin erittäin herkkiä bolometreja fysiikan tutkimuskäyttöön. Tutkimusryhmä havaitsi myöhemmin, että samaa teknologiaa voidaan käyttää myös kvanttitietokoneiden diagnostiikassa ja häiriöiden analysoinnissa.
Kvanttikoneiden skaalaaminen suuremmiksi ei enää riipu pelkästään kubittien määrästä. Yhä tärkeämmäksi nousee koko järjestelmän häiriöiden hallinta, jatkuva kalibrointi ja erittäin matalan kohinan mittaustekniikka. Juuri tähän ongelmaan Möttösen ryhmän kehittämä sensori kohdistuu.
Möttönen on valittu finalistiksi vuoden 2026 European Inventor Award -kilpailun tutkimussarjassa. Palkinnon myöntää European Patent Office, ja voittajat julkistetaan Berliinissä heinäkuun alussa.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.