Langaton lataaminen yleistyy vauhdilla varsinkin nyt, kun iPhonekin taipuu siihen. Mutta voisiko samassa langattomassa linkissä siirtää myös dataa? Pohjois-Carolinan yliopiston tutkijoiden mukaan voi.

Apple esitteli iPhone 8- ja iPhone X-mallien myötä "uusina mullistavina tekniikoina" sekä pikalatauksen että langattoman lataamisen. Molemmat edellyttävät lisälaitteiden hankintaa. Esimerkiksi Applen toimittama USB-kaapeli ei pikalataukseen taivu.

Eatonin 93PM-sarjan UPSit kattavat jatkossa 30-500 kVA:n tehoalueen. Skaalautuvat ja energiatehokkaat UPSit on suunniteltu varmistamaan luetettava virransyöttö vaativissa sovelluksissa sekä mahdollistamaan kapasiteetin asteittainen kasvattaminen minimikustannuksin liiketoiminnan vaatimusten kasvaessa.

Perovskiittiset aurinkokennot ovat varsin nopeasti saavuttaneet piikennojen muunnossuhteita mutta niiden ongelmana on materiaalin heikkeneminen ajan ja kosteuden myötä. Pienet viat liuosprosessoitujen perovskiittien rakenteessa voivat ansoittaa elektroneja ennen kuin niiden energia saadaan hyödynnetyksi.

Ruotsissa on maan virallisten tilastojen mukaan yli 11730 sähköautoa. Kesäkuun lopussa Suomessa oli Trafin tilastojen mukaan 1142 sähköautoa. Tesloja näistä on noin puolet.

Litiumioniakuissa käytetään grafeenianodia, mikä on kaukana ideaalisesta ratkaisusta. Piianodi olisi huomattavasti parempi ratkaisu, sillä se moninkertaistaisi akun kapasiteetin. Nyt Okinawan tiedeinstituutin tutkijat ovat löytäneet rakenteen ja valmistustavan, joka näyttää ratkaisevan piianodin ongelmat.

Yhä useammassa autossa on valmiiksi USB-liitännät, joten älypuhelimen lataaminen onnistuu niissä käden käänteessä. No ei. Useimmiten älypuhelin ei juuri edes lataudu, jos samaan aikaan käyttää esimerkiksi GPS-paikannusta. Syy tähän löytyy syöttövirrasta.

Itä-Suomen yliopiston farmaseuttisen fysiikan tutkimusryhmä on julkaissut tutkimuksen, jolla voi olla iso merkitys seuraavan polven litiumakkutekniikalle. Ryhmän tutkimuksen mukaan grafiitin korvaaminen piillä pariston anodissa jopa nelinkertaistaa anodin kapasiteetin.

Litiumakut ovat mahdollistaneet mobiililaitteiden kehityksen, mutta litiumin ongelmana on edelleen epävakaus, joka aiheutuu elektrodeihin kasvavien haarakkeiden oikosulkuriskistä. Drexelin ja kiinalaisten tutkijoiden yhteishankkeessa on kehitetty ratkaisu, joka tekee litiumakuista täysin turvallisia.

Isot merialukset eivät ole aiemmin voineet hyödyntää sähköakkuja samassa mittakaavassa kuin pienemmät, sillä akkujen teho ei ole riittänyt. Suomalainen teknologiayhtiö Protacon toimittaa Rauma Marine Constructionille ratkaisun, jossa propulsion kokonaisteho on yli 3 megawattia.

Kansainvälinen tutkimusryhmä Texasin ja eteläkorealaisesta Hanyangin yliopistosta ovat kehittäneet high-tech-lankoja, jotka tuottavat sähköä, kun niitä venytetään tai kierretään. Tutkijoiden ”twistron” langat on kierretty hiilinanoputkista vahvoiksi, kevyiksi ja joustaviksi kierteiksi.

2700 milliampeerituntia, arvioi 9to5mac-sivusto Applen tulevan iPhone 8:n akun kapasiteetiksi. Akku ei ole kovin iso nykymittapuulla, mutta selvästi iPhone 7:n akun 1960 milliampeeritunnin varauskapasiteettia suurempi.

Houstonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jolla magnesiumakkujen katodin varauskyky paranee merkittävästi. Innovaation ansiosta magnesiumakun kapasiteetti kasvaa kaksinkertaiseksi nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.

Vuoden 2017 alussa astui voimaan uusi sähköturvallisuuslaki, joka toi kevennyksiä tieliikenteeseen tarkoitettujen sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan. Nyt vanhan polttomoottoriauton muuntaminen sähköautoksi käy aiempaa helpommin.

Argonne National Laboratoryn tiedemiehet ovat kehittäneet huolellisesti kootetuista molekyyleistä koostuvan akun, joka on suunniteltu olemaan sähkökemiallisesti erityisen vakaita. Tavoitteena on, että uuden materiaalin ansiosta akku ei menettäisi energiaa ei-toivotuille reaktioille.

Superkondensaattorit lupailevat puhelimien ja muiden laitteiden lataamista sekunteina ja minuutteina verrattuna akkujen tunteihin. Nykyiset tekniikat eivät kuitenkaan yleensä ole joustavia, niillä on riittämätöntä kapasiteetti ja monien suorituskyky heikkenee nopeasti latausjaksojen myötä. Queen Mary University of Londonin ja Cambridgen yliopiston tutkijat ovat löytäneet keinon parantaa kaikkia kolmea ongelmaa yhdellä kertaa.

Sinkki-ilma-akku on pitkään ollut ehdolla nykyisten kannettavien laitteiden epävakaiden litiumakkujen korvaajaksi, mutta niiden lataaminen on tähän asti ollut iso ongelma valmistajille. Sydneyn yliopiston tutkijat näyttävät nyt ratkaisseen ongelman.

Kolos-niminen aloitteleva datakeskusyrittäjä aloittaa heti täydellä höyryllä. Norjalaisyritys rakentaa Narvikin lähelle Ballangeniin maailman suurimman datakeskuksen. Kun kaikki palvelimet ovat käytössä, keskus tarvitsee gigawatin verran tehoa.

Saksalaisen Karlsruhen teknisen korkeakoulun tutkijat ovat demonstroineet, mitä orgaanisilla aurinkokennoilla voidaan tulevaisuudessa tehdä. Tutkijat pinnoittivat aurinkolasien linssit valoherkällä kalvolla. Kumpikin linssi tuottaa 200 milliwatin verran sähköenergiaa valosta.

Amerikkalaistutkijat George Washingtonin yliopistosta ovat kehittäneet uudenlaisen aurinkokennon prototyypin, joka kykenee vangitsemaan lähes kaiken energian auringonvalosta. Kennon hyötysuhde on 44,5 prosenttia, joten kyse on maailman tehokkaimmasta aurinkokennosta.