Langaton lataaminen yleistyy vauhdilla varsinkin nyt, kun iPhonekin taipuu siihen. Mutta voisiko samassa langattomassa linkissä siirtää myös dataa? Pohjois-Carolinan yliopiston tutkijoiden mukaan voi.
Tutkijat ovat apulaisprofessori David Rickettsin johdolla julkaisseet EEE Antennas and Wireless Propagation Letters -lehdessä artikkelin, jossa samaa 13.56 megahertsin radiolinkkiä käytetään sekä tabletin lataamiseen noin kolmen watin teholla, että datansiirtoon 3,39 megatavun sekuntinopeudella.
Testissä tabletti ja latausalusta olivat 16 sentin etäisyydellä toisistaan. Keskeistä innovaatiossa ei ole niinkään datanopeus vaan se, että langaton latauslinkki voi olla myös laajakaistainen. Tämä avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia tutkimukselle.
Tähän asti on ajateltu, että magneettikenttiin perustuva langaton sähkönsiirto - siis kaikki nykyiset lataustekniikat - edellyttää hyvin kapeakaistaisia antenneja, jotta magneettikenttien luomisessa tapahtuvat häviöt minimoidaan.
Rickettsin tiimin tutkimuksessa selvisi, että siirrossa voidaan käyttää myös laajempaa kaistaa. Järjestelmän energiatehokkuus kärsii vain 2,3 prosenttia, vaikka käytetään laajempaa kaistaa, jossa voidaan siirtää myös dataa suhteellisen nopeasti.
Tutkimusyö on toki vielä kesken, mutta sen päässä siintää täysin langaton laite. Sitä voisi ladata langattomasti ja siihen voitaisiin samaa linkkiä pitkin siirtää dataa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
