Tänä vuonna on sattunut jo kaksi kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että sähköiskuun ei aina tarvita edes kosketusta, sillä sähkö hyppää ilmavälin yli ilmajohdosta esimerkiksi työkoneeseen tai nosturiin.
Ilmajohtojen aiheuttama vaara on syytä ottaa huomioon työmaiden turvallisuussuunnittelussa ja ilmajohtojen lähellä työskenneltäessä.
Onnettomuuksista toinen aiheutui, kun imupaineauton kuljettaja oli nostanut auton säiliön pystyyn suurjänniteilmajohdon alapuolella purkaakseen autossa olleen hiekkakuorman. Tällöin auton säiliö aiheutti valokaaren ja sitä kautta voimakkaan sähköiskun kuljettajalle. Kuljettaja toimitettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa hän menehtyi myöhemmin.
Toinen onnettomuus sattui elementtitehtaan varastokentällä. Kaksi miestä oli nostamassa elementtejä ilmajohtojen läheisyydessä. Nosturin vaijerin koskettaessa tai joutuessa liian lähelle sähköjohtoja aiheutui valokaari, ja toinen miehistä sai sähköiskun nosturin vaijerin ja elementtien raudoituksen kautta. Mies kuoli myöhemmin sairaalassa.
- Olennaista on ymmärtää, että sähköiskun voi saada, vaikkei ilmajohtoihin edes koskettaisi. Siksi jo työmaiden turvallisuussuunnittelussa ja ilmajohtojen lähialueella työskenneltäessä on otettava huomioon valokaaren ja sähköiskun vaara, muistuttaa ylitarkastaja Leila Öhman Tukesista.
Ilmajohto-onnettomuuden riskejä voi pienentää noudattamalla näitä ohjeita:
- Selvitä aina etukäteen, onko työskentelyalueen läheisyydessä ilmajohtoja.
- Sijoita varastot ja lastauspaikat riittävän kauas ilmajohdoista.
- Noudata suojaetäisyyksiä.
- Ohjeista kaikki työntekijät, erityisesti työkoneiden kuljettajat.
Tarkempia tietoja turvallisesta työskentelystä ilmajohtojen lähellä, tyypillisimmistä ilmajohdoista ja suojaetäisyyksistä sekä toiminnasta onnettomuustilanteessa löytyy Tukesin verkkosivuilta.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
