Satelliittinavigointijärjestelmät tunnetaan ennen kaikkea paikannuksesta. Todellisuudessa niiden ehkä tärkein tehtävä on jotain aivan muuta: ajan jakaminen koko tekniselle yhteiskunnalle.
Ruotsin puolustustutkimuslaitoksen FOI:n uusi raportti muistuttaa, että suuri osa kriittisestä infrastruktuurista – mobiiliverkot, sähköverkot ja finanssijärjestelmät – toimii käytännössä GNSS-satelliittien lähettämän ajan ja taajuuden varassa.
Yhdysvaltain GPS on tunnetuin järjestelmä, mutta käytössä ovat myös Venäjän GLONASS, Kiinan BeiDou ja EU:n Galileo. Nykyiset vastaanottimet, esimerkiksi älypuhelimissa, hyödyntävät yleensä kaikkia neljää. Paikannuksen lisäksi satelliittien atomikellot tarjoavat erittäin tarkan ajanlähteen, joka synkronoidaan jatkuvasti maassa oleviin referenssikelloihin.
FOI:n mukaan tämä tekee GNSS:stä samalla sekä tehokkaan että vaarallisen perustan monille teknisille järjestelmille. Kun tarkka aika on helposti saatavilla ja käytännössä ilmainen, sitä on alettu käyttää lähes kaikkialla.
– Tarkka aika on yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeä monissa teknisissä sovelluksissa, esimerkiksi mobiiliverkoissa, tietojärjestelmissä ja pankkijärjestelmissä, sanoo FOI:n tutkimusinsinööri Sofia Bergström.
Erityisen kriittinen synkronointi on sähköverkoissa ja televerkoissa. Jos järjestelmät eivät pysy samassa tahdissa, ne eivät enää toimi yhdessä. Pahimmillaan seurauksena voi olla laajoja häiriöitä.
– Jos taajuussynkronointi ei toimi sähköjärjestelmässä, sähkön toimitus voi häiriintyä. Vaikutusten suuruus riippuu tilanteesta – onko kyse rauhanajasta, kriisistä vai sodasta, sanoo FOI:n analyytikko Åsa Davidsson.
Raportissa korostetaan, että GNSS-signaalit ovat teknisesti heikkoja ja suhteellisen helppoja häiritä. Pienikokoinen häirintälähetin voi riittää lamauttamaan paikallisesti signaalin vastaanoton.
FOI onkin julkaissut uuden metodituen, jonka avulla organisaatiot voivat analysoida omaa riippuvuuttaan GNSS-ajasta ja -taajuudesta. Malli etenee seitsemässä vaiheessa: ensin kartoitetaan kriittiset toiminnot ja niitä tukevat tekniset järjestelmät, sen jälkeen selvitetään missä järjestelmissä käytetään satelliittien tarjoamaa aikaa ja millaisia varajärjestelmiä on olemassa.
Tarkoituksena on tunnistaa tilanteet, joissa satelliittisignaalin häiriö voisi pysäyttää koko toiminnan.
Raportti on laadittu Ruotsin Myndigheten för civilt försvarin (MCF) toimeksiannosta. FOI:n mukaan monissa organisaatioissa GNSS-riippuvuus on syntynyt huomaamatta – teknologian yleistyessä siitä on tullut oletusarvoinen ajanlähde.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.