Litiumioniakuissa käytetään grafeenianodia, mikä on kaukana ideaalisesta ratkaisusta. Piianodi olisi huomattavasti parempi ratkaisu, sillä se moninkertaistaisi akun kapasiteetin. Nyt Okinawan tiedeinstituutin tutkijat ovat löytäneet rakenteen ja valmistustavan, joka näyttää ratkaisevan piianodin ongelmat.
Käytännössä kyse on siitä, että tarvitaan kuusi hiiliatomia sitomaan yksi litiumatomi. Yksi piiatomi voi sen sijaan sitoa neljä litiumatomia, joten anodi vaihtamalla akun kapasiteetti kasvaa moninkertaiseksi. Piianodin turpoaminen 300-400 prosenttia johtaa kuitenkin rakenteen pettämiseen.
Okinawan tutkijat keksivät sijoittaa piiatomit kerrosvoileipämäiseen rakenteeseen, jossa piikerrosten välissä on tantaalikerros. Rakenne tuotetaan klusterisädekasvatuksella (Cluster Beam Depositioning), jossa ei tarvita mitään kemikaaleja. Silä voidaan erittäin tarkkaan hallita kerrosten syntyä.
Tuloksena on rakenne, jossa piihin muodostuu kanavia, joita pitkin litiumatomit voivat kulkea nopeammin kuin nykyakuissa. Jäykkä tantaalikerros estää piiatomeita turpoamasta, joten rakenne pysyy kasassa.
Tällä hetkellä innovaatio on vasta todistettu. Kaupallinen hyödyntäminen on edelleen vuosien kehitystyön päässä.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
