Litiumioniakuissa käytetään grafeenianodia, mikä on kaukana ideaalisesta ratkaisusta. Piianodi olisi huomattavasti parempi ratkaisu, sillä se moninkertaistaisi akun kapasiteetin. Nyt Okinawan tiedeinstituutin tutkijat ovat löytäneet rakenteen ja valmistustavan, joka näyttää ratkaisevan piianodin ongelmat.
Käytännössä kyse on siitä, että tarvitaan kuusi hiiliatomia sitomaan yksi litiumatomi. Yksi piiatomi voi sen sijaan sitoa neljä litiumatomia, joten anodi vaihtamalla akun kapasiteetti kasvaa moninkertaiseksi. Piianodin turpoaminen 300-400 prosenttia johtaa kuitenkin rakenteen pettämiseen.
Okinawan tutkijat keksivät sijoittaa piiatomit kerrosvoileipämäiseen rakenteeseen, jossa piikerrosten välissä on tantaalikerros. Rakenne tuotetaan klusterisädekasvatuksella (Cluster Beam Depositioning), jossa ei tarvita mitään kemikaaleja. Silä voidaan erittäin tarkkaan hallita kerrosten syntyä.
Tuloksena on rakenne, jossa piihin muodostuu kanavia, joita pitkin litiumatomit voivat kulkea nopeammin kuin nykyakuissa. Jäykkä tantaalikerros estää piiatomeita turpoamasta, joten rakenne pysyy kasassa.
Tällä hetkellä innovaatio on vasta todistettu. Kaupallinen hyödyntäminen on edelleen vuosien kehitystyön päässä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
