Suomessa myytiin viime vuonna 32 121 sähköautojen latauslaitetta. Niissä oli yhteensä 43 365 latauspistettä. Lähes kaikki latauspisteet ovat hidas- tai peruslatauspisteitä, sillä yli 22 kilowatin teholatauspisteitä myytiin viime vuonna vain 269 kappaletta.

Viime vuosina superkondensaattoreiden kysyntä on kasvanut. Niitä käytetään esimerkiksi autoteollisuudessa sekä IoT-tyyppisissä laitteissa – ne ovat tarkoitettu energian talteenotto- sekä jännitteensyöttöpiireihin, joissa ei ole mahdollista käyttää tavanomaisia akkuja.

Langaton lataus valtaa koko ajan uusia markkinoita ja sen tehoa kasvatetaan vauhdilla. Tähän asti tekniikassa on ollut rajoituksensa. Olemassa olevat järjestelmät eivät voi ladata laitteita, jotka ovat kaukana latauspisteestä. Ladattavan laitteen pitää olla myös oikeassa asennossa suhteessa lähettimeen. Aalto-yliopistossa on kehitetty tekniikka, joka ratkaisee nämä ongelmat.

Jos laite saa käyttövirtansa monikennoisesta akusta, siinä vaaditaan kaksivaiheista tehonmuunnosta. Perinteinen etupään muuntimen käyttö on tehotonta ja lyhentää akunkäyttöikää. Analog Devicesin uusi buck-tyyppinen MAX77540-muunninpiiri korjaa ongelman.

Saksalainen InnovationLab on kehittänyt uudenlaisen akunhallintaratkaisu, jolle se on antanut nimeksi BaMoS. Tekniikan avulla mahdollista pidentää sähköauton akuston käyttöikää jopa 40 prosenttia.

Moni anturilaite tai mittari on hankalassa paikassa, jossa ei haluttaisi käydä edes paristoa vaihtamassa. Yksi ratkaisu voisi olla laitteen toiminnan varmistaminen ympäristöstä kerättävällä RF-energialla, jos siihen olisi tarjolla riittävän tehokas antenni. Nyt sellainen on.

Sveitsiläinen LEM on esitellyt uuden virranmittausanturin. IN 200 -uutuus tarjoaa ennätyksellisen tarkkaa suorituskykyä. Se soveltuu erinomaisesti vaativiin sovelluksiin, kuten erittäin tarkkoihin mittaus- ja testauslaitteisiin, joita käytetään analysoimaan hybridiajoneuvoihin ja sähköautoihin asennettujen inverttereiden hyötysuhdetta.

Teslalle luvataan tällä hetkellä parhaimmillaan 650 kilometrin kantamaa yhdellä latauksella. Uusimpien raporttien mukaan Panasonic valmistaa Teslalle ensi vuonna akkuja, joilla ajomatka pitenee viidenneksellä eli 750 kilometriin yhdellä latauksella.

Litium-ilma-akuista on odotettu lisää toiminta-aikaa moneen sovellukseen tekniikan ylivertaisen energiatiheyden ansiosta. Nyt japanilaistutkijat ovat kehittäneet toimivan proton, jonka energiatiheys on selvästi parempi kuin nykyakuissa.

ROHM on kehittänyt kaksi kompaktia langatonta latausmoduulia, joissa on integroitu antennikortti: Lähetinosa BP3621 ja BP3622-vastaanotin mahdollistavat langattoman lataamisen lisäämisen pienempiin laitteisiin, kuten älytunnisteisiin, -kortteihin tai PC-oheislaitteisiin.

Perinteisissä piihin perustuvissa aurinkokennoissa on parhaimmillaan päästy 26,7 prosentin hyötysuhteeseen auringonvalon konversiossa sähköenergiaksi. Nyt Singaporen kansallisen yliopiston (NUS) tutkijat ovat tehneet ison hyppäyksen eteenpäin perovskiittipohjaisten orgaanisten kennojen suorituskyvyssä.

Täysin kiinteän olomuodon litiumakuista on tullut akkututkimuksen kuumin aihe, koska perinteiset litiumioniakut eivät enää täytä esimerkiksi sähköajoneuvojen vaatimuksia. Nyt japanilaistutkijat ovat onnistuneet ratkaisemaan kiinteän elektrolyytin akkujen kaupallisen läpimurron tiellä olevan suurimman ongelman. Sähköautoissa tarvitaan suurta energiatiheyttä, nopeaa latausta ja pitkää elinkaarta. Kiinteän elektrolyytin akut täyttävät nämä vaatimukset, ja ovat lisäksi turvallisempia ja kätevämpiä, koska ne voidaan ladata lyhyessä ajassa.

Oulun yliopistossa kehitetään uudenlaisia materiaaleja, joilla voitaisiin kerätä energiaa ympäristöstä eri tavoin vaikkapa älykellon lataamiseen. Tutkija Yang Bai on nyt saanut Euroopan tutkimusneuvostolta puolitoista miljoonaa euroa, jonka turvin voidaan rakentaa prototyyppi uudesta materiaalista.

Ruotsalaistaustainen Beowulf kertoo, että sen kokonaan omistama suomalainen tytäryhtiö Grafintec ja intialainen Epsilon Advanced Materials ovat allekirjoitti Vaasan kaupungin kanssa aiesopimuksen anodimateriaalien tuotantolaitoksen perustamisesta GigaVaasan alueelle. Tehdas on tulossa Freyr Batteryn suunnitellun akkukennojen kehityslaitoksen lähelle.

Sähköautopalo ei juuri eroa tavallisesta autopalosta, ellei auton ajoakku osallistu palotapahtumaan. Mikäli palo saa alkunsa ajoakusta tai leviää siihen, sammuttamiseen tarvitaan runsaasti vettä ja akku voi syttyä sammuttamisen jälkeen vielä uudelleen. Onneksi sähköautojen akkupalot ovat olleet erittäin harvinaisia Suomessa.

ETN on julkaissut vuoden 2021 aikana reilusti yli 1400 elektroniikan ja muun huipputekniikan uutista. Joukkoon sopii yli 30 asiantuntijoiden kirjoittamaa teknistä artikkelia. Mutta mikä jutuistamme on ollut vuoden luetuin? Kovin yllättävää ei ole se, että aihe liittyy 5G-verkkoihin ja mobiilitekniikkaan.

Euroopan liikenne sähköistyy, mutta vauhti on edelleen hidas. Marraskuussa 26 prosenttia Euroopan rekisteröidyistä uusista autoista oli ladattavia, joko hybridi- tai täyssähköautoja. JATO Dynamicsin tilastojen mukaan marraskuussa rekisteröitiin uusia ajoneuvoja vähemmän kuin kertaakaan kolmeen vuosikymmeneen.

1990-luvulla sähköalalla siirryttiin kansallisista sähköturvallisuusmääräyksistä standardien soveltamiseen sähkölaitteistojen rakentamisessa. Nykyään pienjännitesähkölaitteistot on suunniteltava ja rakennettava SFS 6000 -standardin mukaan. SFS 6000 puolestaan perustuu kansainväliseen IEC 60364 -standardiin. Sähkö-turvallisuuden osalta noudatetaan standardia SFS 6002, joka pohjautuu eurooppalaiseen EN 50110 -standardiin. Noudatettavat standardit on listattu Tukesin luettelossa S10.

GaN eli galliumnitridi on seuraavan sukupolven tehokomponenttien tekniikka, joka toimii jopa 20 kertaa nopeammin kuin vanha piipohjaiset laturit ja mahdollistaa jopa 3 kertaa suuremman lataustehon 40 prosenttia pienemmällä tehonkulutuksella ja puolta pienemmässä koossa. Nyt tämä älypuhelimiin ensin tullut tekniikka on laajenemassa kannettaviin tietokoneisiin ja jopa datakeskusten palvelimiin.

Tavallisen matkapuhelimen laturin kokoa voidaan pienentää jopa 40 prosenttia käytettäessä GaN-komponentteja tai se voidaan suunnitella tuottamaan enemmän tehoa samassa koossa. GaN-latureista on tulossa miljardien laitteiden suosituin laturitekniikka, joten ei ihme, että myös eurooppalainen puolijohdejätti STMicroelectronics on innostunut niistä.