Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Suomalainen kvanttitietokonevalmistaja IQM ennakoi, että miljoonan kubitin kvanttitietokone voi olla todellisuutta jo ensi vuosikymmenellä. Silloin nykyiset salausjärjestelmät, kuten RSA-2048, eivät enää olisi turvassa. - Miljoona kubittia riittää murtamaan RSA 2048-salauksen, johon suurin osa tietoturvasta nykyään perustuu, sanoi IQM:n operatiivinen johtaja Pasi Kivinen Teknologia 2025 -messuilla Helsingissä.
Nokia ja saksalainen mittaus- ja testauslaitteiden valmistaja Rohde & Schwarz ovat kehittäneet tekoälyyn perustuvan 6G-vastaanottimen, joka parantaa verkon kuuluvuutta ja vähentää tulevien 6G-verkkojen rakentamiskustannuksia.
Pickering Interfaces on julkaissut uuden, entistä tehokkaamman akkusimulaattorimoduulin BMS-testaukseen. Uudet 41-754 (PXI) ja 43-754 (PXIe) -mallit tarjoavat jopa 5 A virran ja 8 V jännitteen per kanava, ja ne sopivat yhden korttipaikan PXI-kehikkoon.
Beckhoff Automation Oy:n keväällä ruoriin tarttunut toimitusjohtaja Ville Hopponen näkee tekoälyn nousevan nopeasti osaksi automaatioinsinöörin arkea. Yhtiön kehittämä TwinCAT Co-agent on suunniteltu toimimaan kuin insinöörin oma co-pilotti. Se on tekoälyavusteinen työkalu, joka osaa kirjoittaa sekä PLC- että käyttöliittymäkoodia automaatioprojekteihin.
Avoimeen käskykanta-arkkitehtuuriin perustuva RISC-V ottaa historiallisen askeleen kohti virallista kansainvälistä asemaa. RISC-V International on saanut hyväksynnän toimia ISO/IEC JTC 1 -komiteassa, mikä tarkoittaa, että se voi lähettää omia määrittelyjään ISO-standardointiprosessiin. Ensimmäinen toimitettava dokumentti on RISC-V:n virallinen käskykantamäärittely.
Cyber Security Nordic houkutteli ennätysmäärän kyberalan ammattilaisia Helsingin Messukeskukseen 4.–5. marraskuuta. Pohjoismaiden suurimpaan alan tapahtumaan osallistui yli 2600 kävijää, mikä on 28 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Myös näytteilleasettajia oli ennätykselliset 75, ja tapahtuma myytiin loppuun.
Fortinetin johtava tietoturvatutkija Geri Revay varoittaa, että tekoälyn kehitys on siirtänyt kyberuhat uudelle tasolle. CyberSecurity Nordic -tapahtumassa Helsingissä puhunut Revay kertoi, että täysin autonomiset, tekoälyn ohjaamat hyökkäykset eivät ole enää kaukaista tulevaisuutta. Ne ovat teknisesti mahdollisia jo tänään.
- Organisaatiot eivät enää epäile, etteikö tekoäly muuttaisi niiden liiketoimintaa – nyt kysymys kuuluu, miten sen käyttöä voidaan laajentaa vastuullisesti, sanoo Piia Hoffsten-Myllylä, Kyndryl Finlandin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa yritykset joutuvat samaan aikaan sekä uudistamaan teknologiaansa että varmistamaan, että henkilöstön osaaminen pysyy kehityksen tahdissa.
Euroopan robotiikkamarkkinat ovat käännekohdassa. Oulun yliopiston sulautettujen järjestelmien professori ja euRobotics-järjestön varapuheenjohtaja Juha Röning korosti Teknologia 2025 -messuilla, että robotiikan kehitys ja käyttöönotto vaativat nyt tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen, teollisuuden ja päätöksenteon välillä. Hänen mukaansa Eurooppa tarvitsee uudenlaista yhteistä visiota, jotta kilpailukyky ja elämänlaatu voidaan säilyttää nopeasti muuttuvassa globaalissa taloudessa.
Puolalainen Grinn on julkaissut uuden Grinn GenioBoard -yksilevytietokoneen (SBC), joka lupaa nopeuttaa tekoälyvalmiiden sulautettujen laitteiden tuomista markkinoille kuukausissa, kun projektin kehitykseen kuluva aika on aiemmin mitattu jopa vuosissa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
