Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
AMD on pysytellyt kakkossijalla mikroprosessorien myynnissä aina 1990-luvulta asti. Nyt ikuinen kakkonen on pudonnut neljänneksi. Ohi menivät viime vuonna sekä Qualcomm että Samsung.
Jolla julkisti vihdoin kuukausien odotuksen jälkeen ensimmäisen Sailfish-alustaan pohjaavan älypuhelimensa. Paljon kerrottiin, mutta keskeinen salaisuus pysyy yhä hämärän peitossa.
Ruotsalainen lehti Elektroniktidningen kertoo, että Lundista kotoisin oleva insinööri Isabelle Olsson on vastannut Googlen Glass-älylaisen teollisesta muotoilusta. Olsson valmistui Lundin teknisestä korkeakoulusta vuonna 2008. Googlella hän on työskennellyt vuodesta 2011.
Älypuhelinten menekin valtava kasvu näkyy odotetusti jo pulana keskeisistä komponenteista. Kiinalaisten teollisuuslähteiden mukaan pulaa on jo esimerkiksi kameramoduuleista, kosketusnäytöistä sekä monisiruisista muistimoduuleista.
Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot avaavat valtavan määrän uusia mahdollisuuksia. Sovelluksia ja toimintoja syntyy jatkuvasti lisää, ja niiden avulla ajokokemuksesta pyritään tekemään entistä turvallisempi, miellyttävämpi ja paremmin verkottunut. Jos ADAS ja V2X ovat muotitermejä, tarkka ajoitus on perusta.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.