NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Microchip on julkaissut uuden GNSSDO-moduulien (GNSS Disciplined Oscillator) tuoteperheen, joka tarjoaa entistä helpomman ja nopeamman tavan integroida tarkka sijainti-, navigointi- ja ajoitustieto (PNT) erilaisiin järjestelmiin. Ratkaisut on suunnattu erityisesti puolustus- ja ilmailusovelluksiin, joissa toimintavarmuus ja tarkkuus ovat kriittisiä myös tilanteissa, joissa GNSS-signaalia ei ole saatavilla.
Infineon on tuomassa markkinoille uuden PSOC Control C3 Performance Line -mikro-ohjainperheen, joka on suunniteltu kestämään tulevaisuuden kvanttitietokoneiden aiheuttamat tietoturvauhat. Uutuus on yhteensopiva Commercial National Security Algorithm Suite 2.0 (CNSA 2.0) -turvastandardin kanssa ja täyttää myös PSA Level 3 -sertifioinnin vaatimukset.
Nordic Semiconductor on julkaissut uuden Bare Metal -vaihtoehdon nRF Connect SDK -kehitysympäristöönsä. Kyse on ohjelmistokehityspaketin uudesta optiosta nRF54L-sarjan vähävirtaisille Bluetooth SoC -piireille, ei siis uudesta piirisarjasta.
Rutronik on lisännyt valikoimaansa Nordic Semiconductorin uuden uuden nPM1304-tehonhallintapiirin, joka kokoaa useat virranhallinnan toiminnot yhteen, kompaktin kokoiseen pakettiin. Se on suunniteltu erityisesti pienikokoisiin akkulaitteisiin, joissa tila ja energiatehokkuus ovat kriittisiä.
Nvidia julkaisi heinäkuun lopulla päättyneen vuosineljänneksensä tuloksen. Luvut osoittavat, että yhtiö on edelleen tekoälybuumin kiistaton voittaja. Sen liikevaihto kasvaa hurjaa vauhtia ja katteet ovat erittäin kovat. Omistajilleen Nvidia on tällä hetkellä käytännössä rahantekokone.
Marvell on julkistanut alan ensimmäisen 2 nanometrin prosessissa toteutetun 64 Gbps kaksisuuntaisen sirujen välisen (die-to-die) liitännän, joka on suunnattu seuraavan sukupolven tekoäly- ja datakeskuskiihdyttimille. Uusi tekniikka mahdollistaa 32 gigabitin tiedonsiirron molempiin suuntiin yhdellä johdolla, eli yhteensä 64 gigabittiä sekunnissa, ja tarjoaa yli kolminkertaisen kaistatiheyden verrattuna nykyiseen UCIe-standardiin.
Juuri julkistettu Honor Magic V5 tuo markkinoille kaksi taittuvanäyttöisten huippupuhelinten kannalta merkittävää edistysaskelta: se on samaan aikaan markkinoiden ohuin taivuteltava älypuhelin ja varustettu luokkansa suurimmalla akulla. Yhdistelmä on toteutettu tekoälyn avulla kehitetyn valmistusprosessin ja uuden sukupolven akkuteknologian ansiosta.
Italialainen teknologiayhtiö SECO on julkaissut Clea OS 2.0 -käyttöjärjestelmän, joka on Yocto-pohjainen laiteriippumaton Linux-jakelu sulautettuihin laitteisiin. Uusi versio toimii oletusalustana kaikissa uusissa SECO-laitteissa ja tarjoaa valmistajille valmiin työkalupakin etäpäivityksiin, tietoturvaan sekä edistyneisiin edge-palveluihin.
MIKROE on julkaissut uuden BT Audio 4 Click -lisäkortin, joka tuo korkealaatuisen langattoman äänen ja tiedonsiirron Bluetoothin yli suoraan kehittäjien ulottuville. Kortti perustuu Cambridge UK -yritys IOT747:n IDC777-1 Bluetooth 5.4 -moduuliin, joka tukee sekä Classic- että LE Audio -tilaa, mukaan lukien Unicast ja Auracast.
Kyberturvallisuuden ratkaisuja kehittävän Arctic Wolfin mukaan niin sanottu juice jacking -hakkerointi eli mehutus on yllättävä tiedonkalastelun muoto. Yhtiö kehottaakin kaikkia varovaisuuteen julkisia latauspaikkoja käyttäessään.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
