Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella jäämässä pahasti jälkeen muuta maailmaa digitalisaatiokehityksestä. Strategioiden ja visioiden tasolla pohjoismaisissa yrityksissä pärjätään edelleen hyvin, mutta toimeenpanon ja aikaansaannosten kohdalla tilastot ovat synkkiä.

Millainen on tulevaisuuden älypuhelin? Tätä aihetta mietti eilen arvovaltainen paneeli Huawein teknologiatapahtumassa Helsingissä. Ainakin on selvää, että äly laitteissa lisääntyy. Tulevaisuudessa puhelimesi tietää, mitä aiot seuraavaksi.

Nixu järjestä huomenna IoT-kyberturvallisuustapahtuman, jossa se yrittää hakkeroida KONEen hissin. Tapahtumassa herätetään yrityksiä ajattelemaan IoT-laitteiden tietoturvaa ja parantamaan kyberturvallisuutta.

Stora Enso aloittaa yhteistyön Microsoftin kanssa tarjotakseen asiakkailleen pilvipalveluja hyödyntäviä, älykkäitä pakkausratkaisuja. Stora Enso käyttää jatkossa älypakkauksista saatavan tiedon hallinnassa Microsoftin Azure-pilvipalvelua, joka on yritysten eniten käyttämä alusta digitalisaation hyödyntämisessä.

Pitäisikö kotiautomaatioverkkoon valita Zigbee vai uusi, niin ikään mesh-tyyppisiä verkkoja tukeva Bluetooth? Enää ei laitevalmistajan tarvitse tätä asiaa miettiä. Silicon Labsin uusin protokollaohjelmisto tukee molempia tekniikoita.

Tietoturvaa tutkiva AV-TEST on testannut Android-puhelimien virustorjunnan työkaluja. Laajassa testissä moni tunnettu ohjelmisto pärjäsi hyvin. Suomalaisittain ikävää on se, että F-Securen SAFE sai testin toiseksi huonoimmat pisteet suojauksessa.

Internet-selaimiin tuodaan jatkuvasti lisää toimintoja ja ominaisuuksia. Illinoisin yliopiston mukaan osa toiminnoista on sekä turhia, että tietoturvariskejä.

Jos treenaa tosissaan uintia, olisi kätevää, mikäli uintilaseihin tulisi erilaista harjoituksen kannalta keskeistä tietoa: syke, kierrosaika, uidut altaanmitat, jne. Nyt tällaiset älylasit on kehitetty.

Purduen yliopistossa kehitetty iSoft -kosketustekniikka kykenee reaaliaikaiseen tunnistukseen ja voi tuntea erilaisia ärsykkeitä, kuten jatkuvaa kosketusta ja venyttelyä kaikkiin suuntiin. - ISoftin uutuus on, että se ei tarvitse mitään johdotusta tai elektroniikkaa materiaalin sisällä, toteaa professori Karthik Ramani.

Linux-yritys Caldera haastoi IBM:n oikeuteen vuonna 2003 väittäen, että IBM oli istuttanut sen omistamaa koodia UNIX-käyttöjärjestelmään. Kiista näytti jo ratkenneen vuoden 2016 alkupuolella, mutta on nyt herännyt jälleen henkiin. Teoriassa on pieni mahdollisuus, että luvatta käytettyä koodia olisi myös linuxissa.

Vähän aikaa sitten tietoturvayritys Check Point paljasti, että LG:n robotti-imurista löytyi hakkerien mentävä aukko. Kaapattu imuri ehkä lähinnä siivoilisi ominpäin, mutta aukko omaan kotiverkkoon on aina hieman huolestuttava. Ei siis ole ihme, että Gemalton tutkimuksen mukaan 90 prosenttia kuluttajista pelkää erilaisten IoT-laitteiden tietoturvan puolesta.

Kajaanin Ammattikorkeakoulussa alkaa marraskuussa uudenlainen tekoälyyn keskittyvä AI-Akatemia -koulutuskonsepti. Kurssin päämääränä on syventää opiskelijoiden käsitystä tekoälystä ja koneoppimisesta sekä lisätä yritysten koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Jos tällä hetkellä istuu kalliin ja edullisemman auton rattiin, niiden kojelaudoissa on iso ero. Kalliimmissa malleissa näkymä on täysin digitaalinen ja sisältää monenlaista informaatiota 3D-muodossa. Renesas haluaa saman näkymän edullisempiin malleihin.

NXP ja ruotsalainen Fingerprint Cards ovat yhdessä kehittämässä ratkaisua, jossa sormenjälkeen perustuva biometrinen tunnistus tulee maksukorteille. Tunnistimen istuttaminen pankkikortin sisään tekee esimerkiksi kortin kopioinnista mahdotonta.

Kiristyshaittaohjelmat ovat juuri nyt yleisimpiä tietoturvan uhkia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Check Pointin tietoturvaseminaarissa Helsingissä selvisi, minkä takia: 70 prosenttia uhreista maksaa lunnaat, vaikka niin ei virallisten ohjeiden mukaan pitäisi missään tapauksessa tehdä.

Linux Foundation on julkaissut uuden ytimen kehitystä kuvaavan raportin. Vuoden aikana kerneliin lisättiin aika tarkalleen 2,5 miljoonaa riviä koodia. Kaikkiaan koodirivejä on ytimen 4.1-versiossa lähes 24,8 miljoonaa. Linus Torvaldsin koodaamassa ytimen ensimmäisessä versiossa koodirivejä oli noin 10 tuhatta. Viimeisen vuoden aikana eli versiosta 4.8 versioon 4.13 kehittäjät lisäsivät kerneliin yli 15 tiedostoa ja 7500 riviä koodia joka päivä.

Check Pointin tietoturvatutkijat ovat löytäneet korealaisen LG:n SmartThinQ-kodinkoneista haavoittuvuuden, joka altisti miljoonat kuluttajat älykkäiden kodinkoneiden luvattomalle etäkäytölle. Tutkijat antoivat tietoturva-aukolle nimen HomeHack.

Nissan on esitellyt Tokion kaduilla edistyksellisintä itseohjautuvan ajoteknologian prototyyppiään, jonka on suunniteltu tulevan käyttöön vuodesta 2020 alkaen. Kyse on seuraavan sukupolven ProPILOT-teknologiasta, joka asennettiin Infiniti Q50 -autoon.

Applen iPhone X ja Huawein Mate 10 Pro ovat ehkä ensimmäiset AI-puhelimet markkinoilla, mutta vuonna 2020 jo joka kolmas älypuhelin sisältää jonkinlaisen tekoälyprosessorin. Ja mikäli laite ei käytä Qualcommin Snapdragon-piiriä, tämä tekoäly tullaan toteuttamaan CEVAlta lisensoidulla signaaliprosessorilla.

Lähes joka päivä saadaan uutisia tekoälyn soveltamisesta uusilla alueilla. Nyt amerikkalainen Brainchip kertoo, että sen tekoälyyn perustuvaa hahmontunnistus on tulossa eurooppalaiselle autonvalmistajalle.         Tekoälyä tullaan käyttämään valmistajan ADAS-järjestelmässä.