Purduen yliopistossa kehitetty iSoft -kosketustekniikka kykenee reaaliaikaiseen tunnistukseen ja voi tuntea erilaisia ärsykkeitä, kuten jatkuvaa kosketusta ja venyttelyä kaikkiin suuntiin. - ISoftin uutuus on, että se ei tarvitse mitään johdotusta tai elektroniikkaa materiaalin sisällä, toteaa professori Karthik Ramani.
Tekniikan perusta on sähköinen impedanssitomografia (EIT). Sen avulla voidaan arvioida kosketuksesta aiheutuvia pietsoresistiivisen elastomeerin resistanssin jakautumisen muutoksia anturissa pelkästään sen sivuilla olevilla elektrodeilla. Tämä tekee anturin valmistamisen erittäin edulliseksi.
Järjestelmässä hyödynnetään myös dynaamista algoritmia, joka kompensoi elastomeerin hitautta sen palatessa alkuperäiseen muotoonsa. Lisäksi järjestelmä tukee yksisuuntaista venytystunnistusta käyttämällä mallipohjaista lähestymistapaa, joka toimii erikseen jatkuvasta kontaktitunnistuksesta.
- Tarjoamme myös työkalupaketin, jonka avulla käyttäjät voivat suunnitella ja ottaa käyttöön räätälöityjä ulkoasuja. Työkalujen avulla käyttäjät voivat tehdä vuorovaikutuksia heti käyttöönoton jälkeen ilman ylimääräisiä koulutusprosesseja, kertoo Ramani.
Washingtonin yliopistossa on puolestaan ommeltu magneettisia lankoja kankaaseen ja näin luotu ykkösillä ja nollilla magnetoitavia kenttiä.
Tutkijat hyödynsivät kaupallisten johtavien lankojen magneettisia ominaisuuksia. Tallennettua magneettisuutta voidaan lukea edullisilla magneettiantureilla, joita jo löytyy vaikkapa navigointiin kykenevistä älypuhelimista.
Kangaskudoksen magneettisen signaalin vahvuus heikkenee viikossa noin 30 prosenttia mutta kangas voidaan magnetoida ja ohjelmoida uudelleen useita kertoja. Kangas kuitenkin säilytti tietonsa konepesussa, kuivauksessa ja silityksen jälkeen.
Tutkijatiimi osoitti myös, että menetelmää voitaisiin käyttää vuorovaikutukseen älypuhelimen kanssa, kun se on taskussa. Tutkijat ompelivat hanskan sormenpäihin magnetoitua kangasta. Erilaiset eleet tuottivat erilaisen magneettisen signaalin, joka voi ohjata tiettyä toimintoa, kuten keskeyttämistä tai musiikin toistamista.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 3.11.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
