Voi olla, että pääset pian käyttämään laitteita, jotka mallintavat liikkeesi Hollywood-animaatioelokuvien tapaan. Näin ainakin visioi kalifornialainen mCube, joka on ostanut ON Semiconductorilta anturifuusion ohjelmistoja kehittävän Xsens-yrityksen.
Xsens tunnetaan yrityksenä, jonka anturitarroilla voidaan mallintaa niin urheilijoiden kuin näyttelijöiden ruumiinliikkeitä. Tallennetut liikkeet saadaan ruudulle erilaisia analyysejä varten. Tai sitten animaattorin käyttöön.
Xsens on Twenten yliopistosta spinnattu ohjelmistoyritys, jonka Fairchild Semiconductor osti vuonna 2014. Viime vuonna se päätyi yrityskaupassa ON Semiconductorin omistukseen, joka on etsinyt divisioonalle uutta omistajaa. Sellaiseksi löytyi mCube.
mCube tunnetaan markkinoiden ainoasta monoliittisestä, MEMS- ja CMOS-osat yhdistävät kiihtyvyysanturista. Tyypillisesti MEMS- ja digitaalikomponentti ovat erillisiä ja ne vain liitetään samaan suljettuun koteloon lankabondauksella. mCube on ainoa, joka valmistaa kokonaisuuden samalle CMOS-piirille. Digitaaliosa on alimmalla kiekolla, jonka päälle etsataan MEMS-elementti ja lopulta kokonaisuus suljetaan kolmannella kerroksella.
Tästä on MEMS-komponentin kannalta paljon etua. Kun perinteisellä MEMS-rakenteella kiihtyvyysanturi on kooltaan 3x3-millinen, mCuben versio on kooltaan vain 1,1 x 1,3 milliä. Näin pieni anturi voidaan istuttaa moniin puettaviin laitteisiin, joihin anturia ei ole aiemmin saatu.
mCube:n tekniikan suurin innovaatio liittyy läpivientiin, joka etsataan MEMS-komponentin ja CMOS-alustan väliin, jotta analogiasignaali saadaan siirrettyä suoraan prosessointiin. Iso osa yhtiön 141 patentista liittyy tähän innovaatioon, kertoo toimitusjohtaja Ben Lee.
Mitä mCube sitten aikoo yhdess Xsensin kanssa tehdä? – Molemmilla yrityksillä on visio liikkuvien esineiden internetistä eli IoMT:Stä (Internet of Moving Things). Meiltäkin asiakkaat pyytävät enemmän kuin pelkkiä antureita. Xsensin myötä pystymme tarjoamaan heidän haluamiaan kokonaisratkaisuja, Lee kuvailee.
Käytännössä tämä tarkoittaa Leen mukaan uudenlaisia sovelluksia hyvin laajalla alueella. Esimerkiksi kaasuputket voitaisiin maanjäristysalueilla varustaa mCuben antureilla. Seismisen aktiivisuuden jälkeen anturit kertoisivat täsmällisesti, kuinka paljon putkien liitännät ovat siirtyneet tai taipuneet.
Toinen hyvä esimerkki on älykäs, nieltävä pilleri. mCuben anturi kuluttaa alimmillaan virtaa 400 nanoampeeria, se aktivoituu liikkeestä ja aistii, milloin liike loppuu. Kuulostaa scifiltä, mutta Ben Leen mukaan tällainen älypilleri on jo tulollaan.
Hän odottaa suuria myös virtuaalitodellisuuden sovelluksista. Tällä hetkellä VR-hanskat ovat aika kömpelöitä. Jos haluaa mallintaa sormien liikkeen VR-hanskoilla, niihin voitaisiin istuttaa viisitoista mCuben anturia. Xsensin softalla sormien liike virtuaalisessa ulottuvuudessa voitaisiin mallintaa erittäin yksityiskohtaisesti. – Samaa tekniikkaa voidaan käyttää esimerkiksi viittomakielen tulkitsemisessa suoraan tekstiksi, Lee visioi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
