Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
EKG-sykemittaus on tarkkaa ja sille on Suomessakin perustettu menestyviä liikeideoita Polar Electron muodossa. Maailma on kuitenkin muuttumassa ja esimerkiksi monissa liikuntalajeissa jokin muu kuin rinnalle kiinnitettävä vyö olisi parempi tapa mitata sykettä. Onneksi apu on jo tulossa.
Monelle älypuhelin on statussymboli. Mutta miten erottua joukosta, jos uusimpia iPhoneja tulee vastaan joka suunnasta, eikä halua investoida johonkin Vertu-huippumalliin. Yksi ehdokas on Turing Robot Industriesin laite, joka ainakin erottuu massasta.
Oletko soittanut Skypellä? Tai Whatsappilla? Siinä tapauksessa olet viemässä operaattorisi kallisarvoisia tuloja. Juniper ennustaa, että tällaiset webin päällä toimivat OTT-puhelut (Over the Top) vievät miljardeja euroja vuosittain operaattoreilta.
3,5 x 3,5 milliä. Näin kirjataan nyt maailman pienimmän valmiin bluetooth-moduulin fyysisen mitat. Asialla on TDK ja moduuli perustuu Dialog Semiconductorin radiopiiriin.
Googlen uusimman lippulaivakännykän valmistaa Huawei. Eilen esitelty Nexus P6 -malli on suurella näytöllä varustettu laite, joka ominaisuuksiensa puolesta haastaa vahvasti Applen ja Samsungin tämän hetken ykköslaitteet. Suomessa laite tulee myyntiin marraskuussa.
Jos jokin pikku osa hajoaa, se voidaan jatkossa tulostaa kotona nopeasti ja edullisesti. Tämä on 3D-tulostamisen suuri visio. Gartnerin mukaan maailmassa myydään ensi vuonna jo lähes puoli miljoonaa 3D-printteriä. Ensi vuonna tarkka lukema on Gartnerin mukaan yli 490 000.
Safiirilasi on tulossa, mutta sitä todella tarvitaan. Mikään uusista lasien käsittelytavoista ei näytä ratkaisevan älypuhelinten suurinta ongelmaa. Suoraan näytölleen eli ”naamalleen” putoaminen rikkoo yli puolet älypuhelimista.
Erilaisten kannettavien laitteiden yksi suurimpia ongelmia on akunkesto. Nyt amerikkalainen Vindai on kehittänyt tekniikan, joka mahdollistaa akun lataamisen 15 sekunnissa niin, että sen virta riittää 24 tunniksi.
Aurinkoenergiaa tuotetaan yleensä piipohjaisilla kennoilla, joissa hyötysuhde on tällä hetkellä hieman yli 20 prosenttia. Georgia Techin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen komponentin, joka muuntaa auringonvalon suoraan sähkövirraksi. Tekniikka voi mullistaa koko aurinkosähkön.
DRAM-muistia voi nyt ostaa selvästi halvemmalla. Samsung ilmoitti leikkaavansa DDR3-väyläistä SDRAM-muistien hintaa peräti 30 prosenttia. Neljän gigatavun muistin hinta putosi samalla 24 dollarista 16,80 dollariin.
Tietoturva on yksi keskeisimpiä haasteita nykypäivän kännykkäkäyttäjille. Siihen panostavat niin Apple kuin Googlekin, mutta niille tietoturva ei ole ykkösprioriteetti. Silent Circle on toista maata. Sille kännykän suojaaminen muilta on tärkein tehtävä.
Ruotsalainen tietoturvayritys Sophos varoittaa Applen uuden iOS9-käyttöjärjestelmän lataajia tietoturvaongelmasta, joka johtuu älykkäästä Siru-assistentista. Bugi päästää hakkerit kiinni iOS-laitteen kontakteihin, kuviin ja viestitoimintoihin.
TPM eli Trusted Platform Module on salausprosessorien standardi, jolla suojataan arkaluontoista dataa erilaisia mikroprosessoripohjaisissa laitteissa. Infinoen on nyt esitellyt ensimmäisen TPM-piirin, joka suojaa datan myös esineiden internetiin liittyvissä laitteissa.
Mitä kuumempi aurinkokenno on, sitä heikommin se tuottaa sähköä. Tämä on aina ollut aurinkosähkön eräänlainen paradoksi. Stanfordin yliopiston tutkijat ovat nyt kehittäneet menetelmän, ja avulla kennon hyötysuhdetta voidaan parantaa yksinkertaisella läpinäkyvällä kalvolla.
Teollinen internet tai IoT on keskeisenä teemana tulevilla Teknologia15-jättimessuilla vajaan parin viikon päästä. Plaza-ohjelmalavalla Aalto-yliopiston ja ETLAn tutkijatohtori Timo Seppälä esittää, miten suomalaisyritykset tuovat teollisen internetin osaksi liiketoimintaansa. Seppälän mukaan suomalaisfirmoilla alkaa olla nyt kiire.
Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot avaavat valtavan määrän uusia mahdollisuuksia. Sovelluksia ja toimintoja syntyy jatkuvasti lisää, ja niiden avulla ajokokemuksesta pyritään tekemään entistä turvallisempi, miellyttävämpi ja paremmin verkottunut. Jos ADAS ja V2X ovat muotitermejä, tarkka ajoitus on perusta.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot avaavat valtavan määrän uusia mahdollisuuksia. Sovelluksia ja toimintoja syntyy jatkuvasti lisää, ja niiden avulla ajokokemuksesta pyritään tekemään entistä turvallisempi, miellyttävämpi ja paremmin verkottunut. Jos ADAS ja V2X ovat muotitermejä, tarkka ajoitus on perusta.
