Suomalaiset tietotyöntekijät hyödyntävät tekoälyä työssään selvästi enemmän kuin ruotsalaiset. Ero näkyy sekä käytön yleisyydessä että säännöllisyydessä. Tämä käy ilmi HP:n teettämästä Suomea ja Ruotsia vertailevasta tutkimuksesta.
Suomessa 77 prosenttia tietotyöntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä työssään. Ruotsissa vastaava osuus on 59 prosenttia. Myös käyttötiheydessä Suomi on edellä. Yli puolet suomalaisista hyödyntää tekoälyä viikoittain, kun Ruotsissa viikoittaisia käyttäjiä on alle 40 prosenttia.
Molemmissa maissa tekoälyn käyttöönotto on kuitenkin tapahtunut pitkälti työntekijöiden omasta aloitteesta. Työnantajien tarjoama koulutus ja ohjeistus laahaavat perässä. Ruotsissa peräti 77 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole saanut työnantajaltaan minkäänlaista tukea tekoälyn käyttöön. Suomessa vastaava osuus on hieman pienempi, mutta silti korkea, 69 prosenttia.
Hyödyt tunnistetaan laajasti molemmin puolin Pohjanlahtea. Suomessa 73 prosenttia vastaajista kokee tekoälyn tehostavan työtä ja 61 prosenttia arvioi sen parantavan työn laatua. Ruotsissa luvut ovat hieman alemmat, mutta samansuuntaiset. Työntekijät haluaisivat hyödyntää tekoälyä nykyistä enemmän, jos pelisäännöt ja käytettävät työkalut olisivat selkeämmät.
Huoli tekoälyn riskeistä on Suomessa Ruotsia suurempi. Suomalaisista vastaajista 84 prosenttia on huolissaan tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja 81 prosenttia tietoturvasta. Ruotsissa epäluottamus vastauksiin koskee 68 prosenttia ja tietoturvariskit huolestuttavat 74 prosenttia vastaajista. Molemmissa maissa tekoälyn käyttö yleistyy nopeammin kuin sitä koskevat käytännöt ja ohjeistukset.
HP Suomen maajohtaja Vesa Jukonen korostaa, että pelkkä edelläkävijyys ei riitä. Ilman johdon tukea ja koulutusta tekoälyn hyödyt jäävät vajaiksi. Hänen mukaansa selkeä ohjeistus ja osaamisen kehittäminen parantavat sekä tuottavuutta että työn mielekkyyttä.
Tutkimus perustuu HP:n tilaamiin kyselyihin Suomessa ja Ruotsissa. Suomen aineiston keräsi Verian syyskuussa 2025 ja siihen vastasi 1024 tietotyöntekijää. Ruotsin vertailuaineisto perustuu Norstatin keväällä 2025 toteuttamaan tutkimukseen, jossa oli mukana 1048 toimistotyöntekijää.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.