Nokia panostaa tutkimukseen poikkeuksellisen paljon. Yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittaman Form 20-F 2025 -vuosiraportin mukaan tutkimus- ja kehitysmenot olivat viime vuonna 4,9 miljardia euroa, eli 24,4 prosenttia liikevaihdosta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nokia käyttää noin joka neljännen ansaitsemansa euron tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Panostus on kasvanut viime vuosina: vuonna 2024 tutkimusmenot olivat 4,5 miljardia euroa ja vuonna 2023 noin 4,3 miljardia euroa. Yhteensä Nokia kertoo investoineensa tutkimukseen noin 160 miljardia euroa vuodesta 2000 lähtien.
Bell Labs edelleen tutkimuksen ytimessä
Nokian tutkimustoiminnan keskiössä on edelleen Nokia Bell Labs, joka täytti vuonna 2025 sata vuotta. Bell Labsia pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä teollisista tutkimusorganisaatioista.
Bell Labsissa työskentelee matemaatikkoja, fyysikoita, ohjelmistokehittäjiä ja verkkoinsinöörejä, jotka tutkivat tulevien tietoliikenneverkkojen perusteknologioita, automaatiota, puolijohteita sekä tekoälyjärjestelmiä.
Raportin mukaan Nokian keskeisiä tutkimusalueita ovat tällä hetkellä AI-natiivit verkot ja 6G, tekoälyä hyödyntävä verkkoautomaatio, puolijohteet ja fotoniikka, sekä avaruusviestintä. Yksi viime vuoden näkyvimmistä projekteista oli kokeilu, jossa Nokia rakensi yhdessä NASAn ja muiden kumppaneiden kanssa ensimmäisen matkapuhelinverkon Kuuhun.
Lisäksi Bell Labsissa kehitetään niin sanottua Physical AI -teknologiaa. Sen tavoitteena on tekoäly, joka pystyy tulkitsemaan fyysistä ympäristöä reaaliajassa ja ymmärtämään ympärillään tapahtuvia ilmiöitä.
Tutkimuspanostusten taustalla on Nokian strategia hyödyntää kasvavaa kysyntää tekoälyn tarvitsemille verkoille. Yhtiön mukaan tulevaisuuden tietoliikenneverkot eivät pelkästään siirrä dataa, vaan käyttävät tekoälyä myös oman toimintansa optimointiin.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.