NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Japanilainen Nippon Ceramic on kehittänyt infrapuna-anturin, joka pystyy erottamaan ihmiset muista objekteista näkökentässään. Yritys ryhtyy valmistamaan anturia volyymeissä joulukuun aikana.
Natriumin käyttö paristoissa nousi esille jo 1980-luvulla. Tuolloin litium nousi ykkösmateriaaliksi, mutta nyt voi olla että natrium jollakin aikavälillä kaappaa markkinat. Suorituskyky on samalla tasolla ja raaka-aineen hinta merkittävästi litiumia alhaisempi.
Japanilainen Murata on lanseerannut Euroopassa aivan uudentyyppisen langattoman moduulin. DNT-sarja toimii 900 megahertsin ja 2,4 gigahertsin vapailla taajuusalueilla. Parhaimmillaan moduuli yltää jopa 40 mailin eli 65 kilometrin päähän.
LiFi kuulostaa lähes scifiltä. Että ledien välkyntää voitaisiin hyödyntää datansiirtoon ja vieläpä nopeisiin yhteyksiin? Ranskalainen ledivalaistuksen ratkaisuja kehittävä Lucibel on kuitenkin ensimmäisenä maailmassa istuttanut datayhteyden ledivalaistukseen.
Apple julkisti puolitoista vuotta sitten uuden Swift-ohjelmointikielen, jolla haluttiin tehdä iOS-sovellusten koodaaminen entistä helpommaksi. Nyt Swiftin suosion kasvaessa Apple haluaa, että sillä koodattaisiin myös palvelimille istutettavat mobiilisovellukset.
Heartbleed-bugi ei olisi kyennyt toimimaan, mikäli palvelimessa olisi ollut Oraclen uusi SPARC M7 -prosessori. Näin kehuu Oraclen järjestelmistä vastaava johtaja John Fowler pian palvelimiin tulevaa uutta suoritinta.
Dellin tietokoneisiin istutettu eDellRoot-varmenne on jo nimetty Dell-gateksi monissa kirjoituksissa ja kuten aina, tällaiset ongelmat ovat vakava isku yhtiön imagoa vastaan. Dell reagoi ongelmiin nopeasti, mutta monen mielestä reagointi ei ollut riittävää.
Joulukuun alussa Suomessakin toimituksiin tulevat Lumia 950- ja Umia 950 XL -mallit ovat Microsoftin ensimmäiset Windows 10 -älypuhelimet. Silti joka seitsemäs Lumia on jo päivitetty Windows 10:een, kertovat AdDuplexin tilastot.
Puolijohdeyritykset ovat tänä vuonna kuluttaneet reilut sata miljardia dollaria yrityskauppoihin ja hullu meno vain jatkuu. Nyt piilaaksolainen Microsemi ostaa tallennuksen ja verkkolaitteiden piireistä tunnetun PMC-Sierran.
Amerikkalainen Qualcomm on pitkää nauttinut markkinajohtajuudesta älypuhelimien sovellusprosessoreissa, mutta nyt hallinta on katoamassa. Kiinalaisvalmistajat ovat joukolla siirtymässä omien ARM-pohjaisten prosessoriensa käyttöön.
Raspberry Pi nauttii valtavaa suosiota kehittäjien keskuudessa. Nyt element14 on lanseerannut korttiperheeseen uuden, aiempaa pienemmän tulokkaan. PiZero-kortti on paitsi sarjan pienin myös selvästi edullisin Raspberry-alusta.
Valmet Automotive ryhtyy valmistamaan Mercedes-Benzin GLC-mallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Valmet Automotive käynnistää projektin välittömästi. Valmet Automotive tuo tarvittavaa lisäkapasiteettia GLC-mallin tuotantoon. GLC-mallin päävalmistuspaikka on Mercedes-Benzin tehdas Bremenissä, Saksassa. Tehtaan tuotantokapasiteetti on täydessä käytössä.
Google on julkistanut beetaversion Android-sovellusten kehitysympäristön Studio 2.0-versiosta. Päivitys lupaa kehittäjille hyvää, sillä sovellusten kehitys nopeutuu merkittävästi aiemmasta.
3D-tulostaminen kehittyy nyt nopeammin kuin koskaan. Samalla tekniikka alkaa lunastaa siihen ladattuja odotuksia elektroniikan protovalmistuksessa. Painetun elektroniikan IDTechEx-konferenssissa pari yritystä demosi jo pienten piirikorttien 3D-tulostamista.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
