Ohjelmistopohjaiset ajoneuvot lisäävät elektroniikan ja dataliikenteen määrää nopeasti. Turvallinen ja luotettava toiminta edellyttää entistä tarkempaa synkronointia, kun ajoneuvoihin integroidaan yhä enemmän kameroita, tutkia, lidareita ja keskitettyjä laskentayksiköitä.
Salolainen Satel on esitellyt uuden satelliittivastaanottimen, jota se kehuu maailman pienimmäksi UHF-alueella. Satelline TR4 -moduulin lähetysteho on 1000 milliwattia ja se tukee Pacific Crest-, Trimble- ja Satel-protokollia.
Suomi on edelleen tärkeä markkina-alue myös komponenttien myyjille. Tätä kuvaa saksalaisen Conrad Elektronikin päätös avata verkkokauppansa myös suomen kielellä. Komponentit ehtivät ostajalle UPS:n kautta 24 tunnissa, yhtiö lupaa.
Anturimarkkinoiden ykkönen Bosch Sensortech kehittää aivan uudenlaisia magneettisia antureita grafeenista yhdessä Max-Planck -instituutin tutkijoiden kanssa. Grafeeniantureista on tulossa jopa sata kertaa nykyisiä piipohjaisia herkempi.
Digian omistama Qt on esitellyt kehitysalustastaan 5.5-version. Mukaan on tuotu uusia ominaisuuksia sekä tuki Microsoftin uudelle Windows 10 -käyttöjärjestelmälle.
Huippunopeiden AD- ja DA-muuntimien avulla on saavutettu valtava tiedonsiirtonopeus optisessa kuidussa. Japanilainen Socionext onnistui siirtämään dataa peräti 38,4 terabitin sekuntivauhtia 762 kilometrin päähän.
NAND-pohjaisia flash-levyjä käytetään yhä enemmän myös pilvipohjaisissa tallennuspalveluissa. FPGA-valmistaja Alera on kehittänyt ratkaisun, jolla flash-levyjen ikää voidaan merkittävästi pidentää.
Tampereella toimiva Alstom Grid Oy on saanut jättiprojektin Chilestä. Kuuden sarjakompensointijärjestelmän tilaus on osa Alstom-konsernin juuri ennen juhannusta julkistamaa neljän sähköaseman toimitusta Osana kokonaistoimitusta Tampereen yksikön osuus on sen historian suurin. Koko konsernille tilauksen arvo on 260 miljoonaa euroa.
Eurooppalaiset yritykset, operaattorit ja tutkimuslaitokset ovat perustaneet uuden hankkeen, jossa kehitetään uutta verkkoarkkitehtuuria tulevia 5G-yhteyksiä varten. 5G NORMA (5G Novel Radio Multiservice adaptive network Architecture) on pitkälti Nokia Networks -vetoinen hanke.
Samsungin suuri kuluttajatutkimus osoittaa, että suomalaisten televisonkatselu on muuttunut. Peräti 81 prosenttia suomalaisista käyttää nyt tv-ohjelmien, elokuvien tai videoiden suoratoistopalveluita. Striimatusta sisällöstä myös maksetaan viisi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
3D-tulostus tulee yhä lähemmäksi kaupallista läpimurtoa laitteiden hintojen laskiessa. Tanskalaisen XYZ Printingin uusi Da Vinci -sarjan tulostin maksaa enää 549 euroa. Yhtiön mukaan tämä 3D-tulostin saattaa juurikin olla se laite, joka mahdollistaa 3D-tulostuksen aloittelijoille, yrittäjille ja opettajille.
Intelin omistama sulautettujen sovellusten kehitystyökaluja toimittava Wind River uhkaa mullistaa laitekehityksen. Simics-simulointiympäristön uudessa versiossa yhtiö tuo ketterästä ohjelmoinnista tuttuja piirteitä raudan kehitykseen.
Mobiilisovelluksia kehittävän Ixonosin uutena toimitusjohtajana aloitti tänään Sami Paihonen, joka on toiminut yhtiön San Franciscossa toimivan Ixonos Design- yksikön johtajana ja USA:n markkinoiden liiketoiminnasta vastaavana johtajana. Entinen toimitusjohtaja Esa Harju erosi tehtävästään omasta pyynnöstään.
Elektroniikkalehden uutiskirjekampanja jatkuu vielä hetken, sillä tänään on kisan viimeinen päivä. Kaikki uutiskirjeen tilaajat osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Applen iPad-tabletin. Arvonta suoritetaan heti kuun vaihduttua ja iPad ehtii voittajalle vielä lomien aikana.
XP Power on julkaissut uuden EPL225-teholähdesarjan. Erittäin korkealla hyötysuhteella varustettu avoin poweri on hyväksytty teollisuuden, tietotekniikan ja lääketieteen sovelluksiin. Sarjaan kuuluu seitsemän yksilähtöistä mallia, joista saa irti lähtöjännitteet 12-48 voltin välillä.
Hankalassa paikassa sijaitsevan anturin pitäisi tulla toimeen itse keräämällään energialla. Mutta paljonko anturi energiaa tarvitsee? Millä keinoin se kerätään? Miten se varastoidaan?
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
