Suomalaisen ohjelmistoyritys Luoto Companyn tekemä kysely osoittaa, että tekoäly on jo monen kehittäjän arkipäivää. - Tekoäly on monelle konkreettinen työväline, ei kokeilu. Lähes puolet vastaajista kertoi, että tekoälyä käytetään vähintään säännöllisesti, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Nousiainen.
Tekoälyä hyödynnetään suomalaisessa ohjelmistokehityksessä laajasti, mutta systemaattiset toimintamallit puuttuvat useimmista ympäristöistä. Kyselyssä kartoitettiin tekoälyn roolia ohjelmistokehityksen keskeisissä vaiheissa suunnittelusta DevOps-työhön, ja vastauksia saatiin 69 alan ammattilaiselta. Tulosten mukaan tekoälyn hyöty tunnistetaan hyvin, sillä :78,5 prosenttia vastaajista kokee sen tuovan merkittävää tai kriittistä lisäarvoa kehitystyöhön.
Käytetyimmäksi osa-alueeksi nousee koodin tuottaminen ja katselmointi, erityisesti pienten koodipätkien ja funktioiden generointi. Yli puolet vastaajista kertoo käyttävänsä tekoälyä näihin tehtäviin systemaattisesti tai oletusarvoisesti.
Silti kyselyn mukaan vain harvalla organisaatiolla on yhteisesti sovitut ohjeet tai toimintatavat tekoälyn käyttöön. Ainoastaan 9,5 prosenttia vastaajista toimii ympäristössä, jossa tekoälyn hyödyntäminen on linjattu tiimien ja organisaation tasolla – eli ei jää vain yksilölliseksi kokeiluksi.
- Yhteisten toimintamallien puute estää tehokkaan laajamittaisen käytön, Nousiainen täsmentää.
Kyselyn mukaan merkittävimmät käyttöönoton esteet liittyvät osaamiseen ja toimintamallien puutteeseen (26 %), tietoturva- ja compliance-huoliin (25 %) sekä asiakkaiden sopimusehtoihin tai rajoitteisiin (17 %). Nämä rakenteelliset tekijät hidastavat tekoälyn soveltamista systemaattisesti läpi koko kehitysketjun.
Nousiaisen mukaan tilanne heijastaa teknologian omaksumisen yleistä kehityskulkua: työkohtainen hyöty saavutetaan helposti, mutta organisaatiotason kypsyys vaatii selkeitä pelisääntöjä, toimintatapoja ja ympäristökohtaisia ratkaisuja.
- Kun yksilötason tehokkuus käännetään tiimitason systematiikaksi, vaikutus ei todennäköisesti kasva lineaarisesti, vaan tuottavuus kasvaa entistäkin nopeammin, Nousiainen kiteyttää.
Toshiba on kehittänyt ajoneuvojen ECU-yksiköitä varten hilaohjainpiirin, joka antaa suunnittelijoille mahdollisuuden luoda auton ydintoimintojen ohjausta varten yhtenäisen alustan, jota voidaan mukauttaa monenlaisiin kuormiin ja toiminnallisiin turvavaatimuksiin komponenttien valinnan ja ohjelmallisen konfiguroinnin avulla. Ohjainpiiri TB9084FTG kuroo umpeen kuilun vähimmäistoimintoja vaativien piirien ja erittäin monimutkaisten, turvakriittisten osien välillä.
