Ketä oikein ovat koodaajat? Yli satatuhatta kehittäjää osallistui Stackoverflown kyselyyn, josta kävi ilmi suosituimmat alustat, työkalut ja kehittäjien demografia. Koodaajat ovat kovin homogeenista porukkaa, sillä tyypillinen koodinvääntäjä on valkoinen, nuorehko heteromies, joka viihtyy koneen ääressä suuremman osan valveillaoloajastaan.
Stackoverflown kyselyssä vastanneista 92,9 prosenttia oli miehiä. 74,2 prosenttia oli valkoisia tai eurooppalaista syntyperää. Aasialaisten osuus oli 11,5 prosenttia, mikä on ehkä hieman odotettua vähemmän.
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia koodaajissa ei kauhean paljon ole, sillä heteroiksi ilmoittautui 93,2 prosenttia vastanneista. Toisaalta on vaikea hahmottaa, miksi suuntautuneisuutta on kysytty tai mikä merkitys sillä voisi tuotetun koodin kannalta olla.
Moni koodari herää aikaisin aamulla tuottamaan päivän rivisaldoa. Tähän onkin mahdollisuus, sillä lapsia on vain noin joka neljännellä koodarilla. Ja kun koneen ääreen istutaan, siitä ei aivan heti poistuta. Haastatelluista peräti 52,7 prosenttia sanoo viettävänsä päivittäin 9-12 tuntia koneen ääressä. Yli viisi tuntia koodaa yli 95 prosenttia kehittäjistä!
Lisää mielenkiintoisia tilastoja löytyy Stackoverflown sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
