Toshiba esitteli pari viikkoa sitten ensimmäisen magneettiseen tallennukseen perustuvan kiintolevyn, jonka kapasiteetti yltää peräti 14 teratavuun. Toshiban mukaan ennätystiheys vaati yhdeksän levyn pinomista samaan koteloon ensimmäistä kertaa ja koko paketin sinetöimisen helium-kaasuun.
Nykyisillä kirjoituspäillä optisen levyn pyörimisen maksiminopeus on asettunut 7200 kierrokseen minuutissa. Levylle saadaan lisää kapasiteettia, kun pyörivien kiekkojen määrää lisätään. Tämä kuitenkin kasvattaa tallennuksen energiankulutusta ja uhkaa haitata luotettavuutta ja kestävyyttä. Lisäksi levyjen pitäisi sopia standardeihin palvelinasennuksiin, joten koon ei saisi kasvaa.
Toshiba 14 teratavun tallennusratkaisu olikin ensimmäinen, jossa oli yhdeksän levyä päällekkäin. Lisäksi kotelo täytettiin toiseksi kevyimmällä kaasulla eli heliumilla. Se pienensi levyjen resistanssia, paransi suorituskykyä ja mahdollisti kapasiteetin kasvattamisen yhdellä uudella kiekolla.
Toshiban mukaan levyn tehonkulutus pieneni heliumin ansiosta jopa 40 prosenttia. Toshiban tähän asti suurikapasiteettisin levy oli 7 levyn ja 10 teratavun malli. Kilpailijoilla on ollut 8 levyn ratkaisuja. Heliumia Toshiba käytti nyt ensimmäistä kertaa. Sen ansiosta uuden tehonkulutus on 3 wattia pienempi kuin aiemman eli 7-levyisen mallin.
Helium aiheutti Toshiballe melkoisia suunnitteluhaasteita. Helium-atomit ovat niin pieniä, että ne karkaavat pienimmästä mahdollisesta reiästä tai halkeamasta kotelossa. Yhtiö onnistui kuitenkin tavoitteessaan niin, että heliumkotelo saatiin tuotua kaupallisesti markkinoille.
Toshiban mukaan uusi 14 teratavun levy on yhtä luotettava kuin sen aikaisemmat levyt. Tilastollisesti levy pettää 2,5 miljoonan tunnin käytön jälkeen.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
