Suomi kehuu usein olevansa teknisen kehityksen kärjessä eri sektoreilla, mutta on yksi selkeä alue, jossa jäämme selvästi muista vertailumaista jälkeen. Meillä on tolkuttoman vähän sähköautoja. Meiltä puuttuvat edelleen selvät rahalliset kannustimet sähköauton hankintaan.
Viime vuonna maailmassa myytiin hieman yli kolme miljoonaa sähkö- tai hybridiautoa (Kansainvälinen energiajärjestö IEA: Global Electric Vehicles Outlook). Määrä on 54 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Hätkähdyttävää on se, että Kiinassa myytiin 578 tuhatta sähkö- ja hybridiautoa. Kiina onkin tässä kehityksessä aivan omassa luokassaan.
Suomessa pitää hallituksen tavoiteohjelman mukaan olla 250 tuhatta sähköautoa vuonna 2030. Nykymenolla tavoitteesta jäädään todella kauaksi, mikä selviää jo Trafin tilastoista.
Suomessa oli viime vuodenvaihteessa lähes 5 miljoonaa ajoneuvoa. Autoja on 3,1 miljoonaa, joista henkilöautoja on 2,7 miljoonaa. Näistä 1,9 miljoonaa kulkee bensiinillä ja reilut 730 tuhatta dieselillä.
Sähköautoja Suomessa on vain 1450 (maaliskuun lopussa), joista puolet on Tesloja. Hybridiautoja on 5700, joista valtaosa kulkee bensiinin ja sähkön voimalla.
Vertailun vuoksi: Norjassa myytiin viime vuonna yli 62 tuhatta sähkö- ja hybridiautoa. Maassa ei ole sähköautoissa arvonlisäveroa, mikä näkyy suoraan myyntitilastoissa. Suomessa on käytännössä pakko muuttaa verotusta samaan suuntaan, jotta sähköautojen määrä teillämme kasvaa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
