Suomi kehuu usein olevansa teknisen kehityksen kärjessä eri sektoreilla, mutta on yksi selkeä alue, jossa jäämme selvästi muista vertailumaista jälkeen. Meillä on tolkuttoman vähän sähköautoja. Meiltä puuttuvat edelleen selvät rahalliset kannustimet sähköauton hankintaan.
Viime vuonna maailmassa myytiin hieman yli kolme miljoonaa sähkö- tai hybridiautoa (Kansainvälinen energiajärjestö IEA: Global Electric Vehicles Outlook). Määrä on 54 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Hätkähdyttävää on se, että Kiinassa myytiin 578 tuhatta sähkö- ja hybridiautoa. Kiina onkin tässä kehityksessä aivan omassa luokassaan.
Suomessa pitää hallituksen tavoiteohjelman mukaan olla 250 tuhatta sähköautoa vuonna 2030. Nykymenolla tavoitteesta jäädään todella kauaksi, mikä selviää jo Trafin tilastoista.
Suomessa oli viime vuodenvaihteessa lähes 5 miljoonaa ajoneuvoa. Autoja on 3,1 miljoonaa, joista henkilöautoja on 2,7 miljoonaa. Näistä 1,9 miljoonaa kulkee bensiinillä ja reilut 730 tuhatta dieselillä.
Sähköautoja Suomessa on vain 1450 (maaliskuun lopussa), joista puolet on Tesloja. Hybridiautoja on 5700, joista valtaosa kulkee bensiinin ja sähkön voimalla.
Vertailun vuoksi: Norjassa myytiin viime vuonna yli 62 tuhatta sähkö- ja hybridiautoa. Maassa ei ole sähköautoissa arvonlisäveroa, mikä näkyy suoraan myyntitilastoissa. Suomessa on käytännössä pakko muuttaa verotusta samaan suuntaan, jotta sähköautojen määrä teillämme kasvaa.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
