Sony Mobile järjesti eilen Helsingissä tilaisuuden, jossa juhlistettiin uuden Xperia XZ3 -lippulaivamallin tämänpäiväistä myynnin aloitusta Suomessa. XZ3-uutuus on monella tapaa hieno laite ja samalla Sonyn ensimmäinen OLED-näytöllinen puhelin. Ainoa kysymys Sonyn kohdalla on, miksi sen kännykät eivät käy kaupaksi? Mitään teknistä syytä siihen ei enää ole.
Sony kuuluu älypuhelinmarkkinoilla ”ynnä muut -osastoon”. Viime vuonna yritys myi 14,6 miljoonaa älypuhelinta. Viidessä vuodessa myytyjen laitteiden määrä on puolittunut. Viime vuonna yhtiö paransi tulostaan, mutta lähinnä leikkaamalla kuluja. Liikevaihto putosi kolmanneksella.
Teknisesti Sony XZ3 nousee monella tapaa jopa kilpailijoiden ohi. 4K HDR -videokuvaus on harvinainen ominaisuus edelleen. Stereokaiuttimet älypuhelimessa niin ikään. Stereoääntä seuraava värinä tuo elokuviin ja peleihin uudenlaista otetta.
Toisaalta XZ3 näyttää hyvin konservatiiviselta. Poissa on tämän hetken trendikäs lovi näytön yläreunasta. Kaareutuva OLED-näyttö on hieno, mutta ylä- ja alareunassa on paksut reunukset.
Sony Mobilen PR-päällikkö Rikard Skogbergin mukaan suunnittelussa ei ole haluttu lähteä mukaan tähän varusteluun, jossa laitteisiin lisätään erilaisia ”pieniä kikkoja”. Tällainen olisi olut esimerkiksi näyttöön integroitu sormenjälkilukija, joka on tulossa vauhdilla useimpien valmistajien malleihin.
XZ3-mallissa on useita ominaisuuksia, joiden voisi kuvitella parantavan Sonyn olematonta suosiota. Kun laitteen poimii käteensä vaaka-asennossa, se osaa avata suoraan kamerasovelluksen. 960 kuvan sekuntinopeudella videon voi ”superhidastaa”, missä näkyy Sonyn vankka kamerakennosaaminen. Snapdragon 845 -prosessori on melkein parasta, mitä tällä hetkellä on tarjolla. Ja Sonyn ensimmäinen OLED-näyttö on erinomainen. Yhtiön oma X-Reality -tekniikka muuntaa vaikkapa televisiokuvan lähes HDR-laatuiseksi.
Ehkäpä Sonyn ongelmana onkin markkinointi? Eilisessä tilaisuudessa esiteltiin myös Bravia-televisioita ja PlayStationia, mutta tämä vankka video-osaaminen ei ole tainnut välittyä suurille massoille. Ehkäpä 800 euron XZ3-malli pystyy korjaamaan tätä puutetta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
