NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Nykyinen datantallennus perustuu elektronien varaukseen. Spintroniikassa bitin arvon määrittää elektronin pyörimisen suunta. Berkeley Labsissa ja Berkeleyn yliopistossa on kehitetty atomin paksuinen, maailman ohuin magneetti, joka voi mahdollistaa spintroniikkaan perustuvat muistit jopa älypuhelimissa.
Mitä jos tavallisista silmälaseista voisi tulla lisätyn todellisuuden AR-lasit, kysyy Infineon. Tai jos jokainen auto voisi näyttää informaatiota koko tuulilasissa opastaakseen kuskia turvallisesti liikenteessä? Yhtiön kehittämä uusi MEMS-skanneri saattaa mahdollistaa nämä molemmat.
Muutaman vuoden kuluttua kotikäyttäjän perusläppärikin voi olla merkittävästi nykyisiä high end -kannettavia nopeampi, kun niiden RAM-muisteissa siirrytään DDR5-aikaan. Hitainkin DDR5-luokka on heti nopeampi kuin nykyiset nopeimmatkaan DDR4-muistit. Kampojen ja piirien lämmöntuotto kuitenkin arveluttaa valmistajia.
Stack Overflow on kysynyt 80 000 ohjelmoijalta heidän suosikkikieltään ja tulos on muuttumaton. Mozillan kehittämä Rust nousi suosituimmaksi jo kuudetta vuotta peräjälkeen.
NXP:n entinen vakiokomponenttien ryhmä eli mykyään kiinalaisomistuksessa oleva Nexperia esitteli viime vuoden puolella kokonaan uudentyyppisen kanavatransistorin eli FETin. Sovelluskohtainen fetti eli ASFET on nyt osoittanut voimansa. Esimerkiksi piirikortilla ASFET kutistaa tarvittavaa alaa 80 prosenttia.
Miltä tuntuisi, jos älypuhelimesi osaisi kertoa, kuinka palon sokeria ruuassa on tai kuinka kostea joku pinta on? Nyt tästä näyttää tulevan todellisuutta. Belgialaisesta IMEC-tutkimuskeskuksesta irrotettu Spectricity on kehittänyt riittävän pienen spektrianturin, jotta se voidaan integroida älypuhelimeen.
Näyttää siltä, että olemme selvinneet koronasta oletettua paremmin, kehui Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola tänään. Tilauskannat kasvavat hyvää vauhtia, samoin henkilöstön määrä.
Suomalaiset panostivat uuteen kodintekniikkaan hieman yli 1,2 miljardia euroa vuoden alkupuoliskolla. Elektroniikan tukkukauppiaiden koostama luku on 4,7 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Kasvu perustuu 5G-puhelimiin ja suuriin kodinkoneisiin.
Eleohjaus ja kuljettajan monitorointi ovat tulossa autoihin vahvasti. Tarjolla on laseriin pohjaavia ToF-antureita, mutta Maxim Integrated tuo tarjolle infrapunaan perustuvan ratkaisun. Se on tarkka ja maksaa vain kymmenesosan, Maxim kehuu.
Intel julkisti Thunderbolt-väylän 4-version vuosi sitten ja se on keskeinen osa tulevia USB4-yhteyksiä. Nyt Intelin johtajalta on karannut verkkoon dia, jossa puhutaan tulevasta Thunderbolt 5 -standardista. Väylän vauhti kasvaa nykyisestä 40 gigabitistä 80 gigabittiin sekunnissa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.