|
|
|
|
|||||||||
|
A la carte
|
|||||||||||
|
|||||||||||
|
|
|
|
|||||||||
|
A la carte
|
|||||||||||
|
|||||||||||
Atlas VPN:n analysoiman datan perusteella Windows-haittaohjelmien kehityksessä kirjataan tänä vuonna uusi ennätys. Vaikka vuotta 2021 on vielä kuukausi jäljellä, kyberrikolliset ovat jo kehittäneet huikeat 107,3 miljoonaa nimenomaan Windows-laitteisiin kohdistettua uhkaa.
Tietoturvayritys Check Pointin tutkimusosasto löysi jokin aika sitten haavoittuvuuden taiwanilaisen Mediatekin valmistamassa älypuhelimen sirussa. Haavoittuvuus löytyi piirien audioprosessorin sisältä. Jos haavoittuvuuksia ei olisi korjattu, ne olisivat saattaneet antaa hakkerin salakuunnella Android-käyttäjää tai piilottaa laitteeseen haitallista koodia.
Kvanttilaskennassa otetaan nyt suuria harppauksia eteenpäin. Perinteisessä laskennassa klassinen tietokone tulee todennäköisesti olemaan aina tehokkaampi kuin kvanttitietokone, mutta monen ongelman ratkaisemiin kvanttilaskenta sopii paremmin. IBM esitteli eilen kvanttilaskennan edistysaskeliaan, joita otetaan yhtiön Zürichin tutkimuskeskuksessa. Näyttää siltä, että kvanttilaskennalle sopivissa tehtävissä kvanttikoneesta tulee klassista konetta tehokkaampi seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi todellista kvanttimurrosta tai kvanttiherruutta.
Älypuhelin on useimpien tärkein kuvauslaite, joten sen kameran kehitystyö on erittäin tärkeää. Korealainen SK Hynix on esitellyt tekniikan, jolla kännykkäkameran tarkennus kohteisiin nopeutuu. Ratkaisu perustuu mikrolinssien käyttöön.
Älypuhelinvalmistajilla on erilaisia lähestymistapoja siihen, miten kamerasta saadaan mahdollisimman hyvä. Moni kasvattaa tällä hetkellä pikselien määrää ja uusimmissa malleissa yli sadan megapikselin kennot eivät ole enää mikään erikoisuus. Tutkimuslaitos Yole Developpement on yhdessä kameroita analysoivan DXOmarkin kanssa analysoinut viime vuoden huippumalleja. Analyysi osoittaa, että viime vuoden lippulaivamalleissa kuvan ja videonlaatu perustuu ennen kaikkea toimivaan laitteiston ja ohjelmiston integraatioon.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
