Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Kun kädessä on kiinalainen älypuhelin, jonka komponentit tulevat pääosin Aasiasta ja ohjelmistot Yhdysvalloista, ovatko eurooppalaiset menettäneet pelin täysin. - Eivät ole, uskoo CEA-Leti -tutkimuslaitoksen johtaja Simon Deleonibus. Hän vieraili eilen Otaniemessä suomalaisen puolijohdetutkimuksen 50-vuotispäivillä.
Suomalainen akateeminen puolijohteiden tutkimus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Alan uranuurtaja Suomessa, Tor Stubb perusti vuonna 1964 sekä VTT:n puolijohdelaboratorion että Teknillisen korkeakoulun elektronifysiikan laboratorion.
ABB Karlskronan kaapelitehtaassa on kehitetty innovaatio, joka helpottaa esimerkiksi merellä sijaitsevien tuulivoimaloiden sähkönsiirtoa maalle runkoverkkoon. Uutuus siirtää yhdessä kaapelissa peräti kahden gigawatin tehon 1500 kilometrin matkalla.
Samalla kun Suomessa keskustellaan siitä, pitäisikö tutkimukselta viedä varoja valtiontalouden tasapainottamiseksi, muualla uuden kehittämiseen panostetaan. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori sanookin, etteivät poliitikot näytä ymmärtävän tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä.
Linux on nykyään kaikkialla sulautetuista laitteista teollisuuden ohjauksiin ja tableteista älypuhelimiin ja palvelimiin. Kotien ja toimistojen työpöytä siltä on kuitenkin yhä valloittamatta. Ja se jäytää edelleen linuxin keksijää Linus Torvaldsia.
Saksalainen Infineon Technologies kasvaa selvästi aiempaa merkittävämmäksi yritykseksi tehopuolijohteissa. Infineon ostaa International Rectifierin jättimäisessä kolmen miljardin dollarin kaupassa.
Tukholman Tekniikan museossa käynnissä oleva näyttely esittelee tietokonepelejä kuudelta vuosikymmeneltä aina Spacewarista Angry Birdsiin. Syksyllä 2013 avattu Game On 2.0 -näyttely jatkuu suuren suosion vuoksi vielä syyskuun loppuun asti. Yhteensä nähtävillä on toista sataa peliä. Muutamaa harvinaisuutta lukuunottamatta lähes kaikki kohteet ovat kävijöiden pelattavissa.
Apple ja Samsung ovat hallinneet tablettien markkinaa suvereenisti. Vuoden toisella neljänneksellä kummankin myyntimäärät kuitenkin putosivat. Näyttää siltä, että kiinalaisen Lenovon panostukset tuottavat tällä hetkellä parhaiten tulosta.
Googlen Chromebook on ongelma Microsoftille. Sen suosio kasvaa sylimikrojen halvimmassa hintaluokassa, eikä Windows-läppäreitä oikein ole ollut tarjolla samaan hintaluokkaan. Nyt Microsoft haluaa muuttaa tämän.
Valion ongelmat Venäjän vientikieltojen takia on uutisoitu laajalti, mutta ongelmat koskettavat myös suomalaisia elektroniikkayrityksiä. USA:n ja Euroopan Unionin asettamat vientirajoitukset haittaavat niin komponenttikauppaa kuin mittalaitteiden myyntiä.
Vaikka Nokian rooli suomalaisessa teollisuudessa onkin pienentynyt, huipputekniikka eri muodoissaan halitsee edelleen maamme innovaatiokenttää. Tänä vuonna joka neljäs patenttihakemus kuuluu huipputekniikan alueelle.
Linuxia pidetään yleensä hyvin turvallisena alustana, jolla on vaikea saada haittaohjelmia ja muita tartuntoja. Nyt tietoturvatalo Dr. Web ilmoittaa, että aiemmin Linuxille koodattu troijalainen on käännetty Windows-alustalle. Tällainen porttaaminen on vielä aika harvinaista.
Asus on tuomassa markkinoille maailman nopeinta wlan-reititintä. RT-AC87U-reititin tukee useamman käyttäjän MIMO-yhteyksiä. Lokakuussa myyntiin tuleva reititin yltää huikeaan 2334 megabitin datansiirtoon sekunnissa.
Sähkövoimaisten autojen suorituskyky ei jää polttomoottoreista jälkeen, kuten jo Teslan esimerkki osoitti. Nyt piilaaksolainen Renovo osoittaa, että sähköauto voi olla oikea urheiluauto.
DNA ja Sonera aikovat parantaa Pohjois- ja Itä-Suomen mobiiliyhteyksiä rakentamalla kokonaan uuden matkapuhelinverkon yhdessä. Tarkoitusta varten operaattorit perustavat uuden Suomen Yhteisverkko Oy:n. Yrityksen toiminta on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?