Samalla kun Suomessa keskustellaan siitä, pitäisikö tutkimukselta viedä varoja valtiontalouden tasapainottamiseksi, muualla uuden kehittämiseen panostetaan. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori sanookin, etteivät poliitikot näytä ymmärtävän tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä.
- Samalla näyttää ikävä kyllä siltä, etteivät tutkijat ymmärrä, kuin tärkeää on saada innovaatiot maailmalle tuotteina, hän jatkoi. Leppävuori avasi tänään Otaniemessä Suomen puolijohdetutkimuksen 50-vuotista taivalta juhlineen seminaarin.
Vaikka hallitus on Leppävuoren mukaan aivan oikein määrittänyt tutkimuksen painopistealueet - digitalisoinnin, clean techin ja biotalouden - taivaalla on näkyvissä tummi pilviä. - Voidaan kysyä, olemmeko häviämässä innovaatiokisaa?
Leppävuori viittasi samalla Euroopan tapaan sijoittaa kaksi kolmasosaa tutkimusrahoista perustutkimukseen. - Muualla, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kaksi kolmasosaa panostetaan lähellä markkinoita olevaan tuotekehitykseen.
Suomalainen institutionaalinen puolijohdetutkimus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. VTT:n puolijohdelaboratorio ja TKK:n elektronifysiikan laboratorio perustettiin vuonna 1964. Ensimmäinen transistori tuli Suomeen tosin jo vuonna 1950, vain kolme vuotta transistorin keksimisen jälkeen.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.