Elisan teettämästä tutkimuksesta selviää, että joka neljäs suomalainen kokee käyttämänsä nettiyhteyden liian hitaaksi vähintään viikoittain. Ongelma ärsyttää etenkin nuoria, joista useimmat olisivat valmiita maksamaan nopeammasta netistä enemmän.
Tutkimuksen mukaan netin hitauteen törmäävät varsinkin 15‒25-vuotiaat, joista 29 prosenttia kertoo netin hidastelun vaivaavan vähintään viikoittain. Ongelmat aiheuttavat muun muassa verkkopelien vasteajan liiallista pitenemistä sekä elokuvien, videoiden tai muun liikkuvan kuvan muuttumista katkonaiseksi tai rakeiseksi. Lagaaminen lienee tuttua monille teinejä elättäville kotitalouksille.
15‒25-vuotiaista vastaajista kolmasosa oli sitä mieltä, että usean laitteen samanaikainen käyttäminen hidastaa yhteyttä. Noin 70 prosenttia nuorista olisi valmis maksamaan kuukaudessa vähintään viisi euroa enemmän, jos sillä saisi 10 kertaa nopeamman, sujuvasti toimivan nettiyhteyden. 26‒59-vuotiaista maksuhalukkaita olisi puolet ja tätä vanhemmista 27 prosenttia vastanneista.
On tiedossa, että operaattorit ovat pohtineet suomalaisen hinnoittelumallin muuttamista 5G-verkkojen rakentamisen aikana. Pari vuotta sitten operaattorit käynnistelivät ensimmäisiä testiverkkojaan ja tuolloin ei haluttu esittää varmaa kantaa Suomen kansainvälisesti poikkeaviin flat rate -hintoihin.
Kun operaattorit Elisan johdolla lanseerasivat ensimmäiset 5G-liittymänsä, ne noudattivat samaa kiinteän kuukausihinnan ja vapaan datan mallia, kuin aiemmissa verkkotekniikoissa. Tämän takia operaattorien tulee olemaan hyvin vaikea myydä kuluttajille liittymiä, joissa laskutettaisiin siirrettyjen bittien mukaan, kuten monessa muussa maassa. Suomalaisten mobiilikäyttäjien kannalta tämä oli erinomainen päätös.
5G-hinnoittelumalli voi toki edelleen muuttua. Seuraava murroskohta koittaa toisen polven 5G-verkkojen myötä, jolloin operaattorit pystyvät tarjoamaan asiakkaille parempia yhteyksiä ns. verkkoviipaloinnin eli network slicingin avulla. Tämä kuitenkin koskee lähinnä yritysasiakkaita, joilla on kriittisiä tarpeita esimerkiksi yhteyden pienelle viiveelle.
Elisan liiketoimintajohtaja Juha Laukkanen muistuttaa, että toisinaan nettipulmat eivät johdu siitä, että asuntoon tuleva verkkoyhteys olisi liian hidas. - Kyse voi olla myös siitä, että asunnon sisällä oleva langaton verkko ei kanna kaikkiin huoneisiin.
Elisan tutkimuksen mukaan nettiongelmien kanssa painivista suomalaisista yli puolet pitää hyödyllisenä ratkaisua, jossa langattomien tukiasemien avulla kodin internetyhteys olisi yhtä nopea kaikissa eri huoneissa. Tämä tarkoittaa turvautumista erilaisiin mesh-ratkaisuihin kodin wifi-yhteyden jaossa.
Elisan mukaan toinen tapa ratkaista ongelma on valita ns. Kotinetti-palvelu. Laukkasen mukaan yhteysnopeudet ovat Kotinetti-asiakkailla olleet pääsääntöisesti yli 500 megabittiä sekunnissa, vaikka kotona olisi runsaasti päätelaitteita kytkettyinä verkkoon.
*Tutkimuksen toteutti Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi. Tutkimukseen vastasi 1352 henkilöä. Vastaajat ovat 15–75-vuotiaita suomalaisia internetin käyttäjiä.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Tekoälyä tuodaan nyt vauhdilla mikro-ohjaimiin. Ajan myötä kaikista päätelaitteiden ML-sovelluksiin tarkoitetuista mikro-ohjaimista tulee hybridilaitteita, joissa yhdistyvät CPU ja NPU. Tämä kehitys on väistämätöntä.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
Elisa ja Nokia laajentavat 5.5G-verkon eli 5G Advancedin kattavuutta Suomessa ja Virossa, mutta verkon hyödyt jäävät vielä harvojen käyttöön päätelaitteiden puutteen vuoksi. Elisan teknologiajohtaja Sami Komulaisen mukaan uusi verkko on jo käytössä tietyillä alueilla. - Elisan 5.5G kattaa tällä hetkellä osan pääkaupunkiseudusta sekä Tampereen, Turun ja Jyväskylän aluetta, Komulainen sanoo.
