Elisan teettämästä tutkimuksesta selviää, että joka neljäs suomalainen kokee käyttämänsä nettiyhteyden liian hitaaksi vähintään viikoittain. Ongelma ärsyttää etenkin nuoria, joista useimmat olisivat valmiita maksamaan nopeammasta netistä enemmän.
Tutkimuksen mukaan netin hitauteen törmäävät varsinkin 15‒25-vuotiaat, joista 29 prosenttia kertoo netin hidastelun vaivaavan vähintään viikoittain. Ongelmat aiheuttavat muun muassa verkkopelien vasteajan liiallista pitenemistä sekä elokuvien, videoiden tai muun liikkuvan kuvan muuttumista katkonaiseksi tai rakeiseksi. Lagaaminen lienee tuttua monille teinejä elättäville kotitalouksille.
15‒25-vuotiaista vastaajista kolmasosa oli sitä mieltä, että usean laitteen samanaikainen käyttäminen hidastaa yhteyttä. Noin 70 prosenttia nuorista olisi valmis maksamaan kuukaudessa vähintään viisi euroa enemmän, jos sillä saisi 10 kertaa nopeamman, sujuvasti toimivan nettiyhteyden. 26‒59-vuotiaista maksuhalukkaita olisi puolet ja tätä vanhemmista 27 prosenttia vastanneista.
On tiedossa, että operaattorit ovat pohtineet suomalaisen hinnoittelumallin muuttamista 5G-verkkojen rakentamisen aikana. Pari vuotta sitten operaattorit käynnistelivät ensimmäisiä testiverkkojaan ja tuolloin ei haluttu esittää varmaa kantaa Suomen kansainvälisesti poikkeaviin flat rate -hintoihin.
Kun operaattorit Elisan johdolla lanseerasivat ensimmäiset 5G-liittymänsä, ne noudattivat samaa kiinteän kuukausihinnan ja vapaan datan mallia, kuin aiemmissa verkkotekniikoissa. Tämän takia operaattorien tulee olemaan hyvin vaikea myydä kuluttajille liittymiä, joissa laskutettaisiin siirrettyjen bittien mukaan, kuten monessa muussa maassa. Suomalaisten mobiilikäyttäjien kannalta tämä oli erinomainen päätös.
5G-hinnoittelumalli voi toki edelleen muuttua. Seuraava murroskohta koittaa toisen polven 5G-verkkojen myötä, jolloin operaattorit pystyvät tarjoamaan asiakkaille parempia yhteyksiä ns. verkkoviipaloinnin eli network slicingin avulla. Tämä kuitenkin koskee lähinnä yritysasiakkaita, joilla on kriittisiä tarpeita esimerkiksi yhteyden pienelle viiveelle.
Elisan liiketoimintajohtaja Juha Laukkanen muistuttaa, että toisinaan nettipulmat eivät johdu siitä, että asuntoon tuleva verkkoyhteys olisi liian hidas. - Kyse voi olla myös siitä, että asunnon sisällä oleva langaton verkko ei kanna kaikkiin huoneisiin.
Elisan tutkimuksen mukaan nettiongelmien kanssa painivista suomalaisista yli puolet pitää hyödyllisenä ratkaisua, jossa langattomien tukiasemien avulla kodin internetyhteys olisi yhtä nopea kaikissa eri huoneissa. Tämä tarkoittaa turvautumista erilaisiin mesh-ratkaisuihin kodin wifi-yhteyden jaossa.
Elisan mukaan toinen tapa ratkaista ongelma on valita ns. Kotinetti-palvelu. Laukkasen mukaan yhteysnopeudet ovat Kotinetti-asiakkailla olleet pääsääntöisesti yli 500 megabittiä sekunnissa, vaikka kotona olisi runsaasti päätelaitteita kytkettyinä verkkoon.
*Tutkimuksen toteutti Elisan toimeksiannosta Prior Konsultointi. Tutkimukseen vastasi 1352 henkilöä. Vastaajat ovat 15–75-vuotiaita suomalaisia internetin käyttäjiä.
Teollisuusautomaation verkot ovat perinteisesti vaatineet erillisiä yhdyskäytäviä, verkkokytkimiä ja protokollamuuntimia eri järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. NXP Semiconductorsin uusi i.MX RT1180 -mikro-ohjain haastaa tämän ajattelutavan kokoamalla suuren osan tarvittavista toiminnoista yhteen piiriin.
Ethernetin versio 10BASE-T1S luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vahvaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta vaativien toiminnallisten OT-verkkojen ja perinteisten IT-verkkojen yhdistämisessä. Dataan päästään käsiksi verkon reunalla olevista solmuista, jolloin verkkoa voidaan käyttää uusien älykkäiden ja ennakoivien palvelujen sekä omaisuuden seuranta- ja hallintaratkaisujen tarjoamiseen. Tämä tuo lukuisia etuja myös kustannuspuolella.