Oulun yliopiston 6G-lippulaivaohjelman tuoreessa tutkimuksessa pyrittiin mittaamaan satelliitin kautta toimivan Starlinkin verkkoyhteyden tehokkuutta syrjäisillä alueilla. Oulusta itärajalle Suomussalmelle ulottuvalla alueella tutkijat selvittivät, voiko Starlink tarjota luotettavan internetyhteyden. Tulokset olivat lupaavia.
Projektipäällikkö Timo Bräysy ja yliopistotutkija Harri Saarnisaari Oulun yliopistosta 6G-testiauton ja testasivat Starlinkin yhteyksiä myös Raatteentiellä Suomussalmella. Tutkimusta varten ryhmä valitsi yhdistelmän paikkoja avoimista pelloista metsäalueisiin. Valitut metsäalueet eivät olleet tiheästi metsäisiä ja puut olivat suhteellisen pieniä. Liikkumisessa hyödynnettiin toista tutkimuskäytössä olevista 6G-testiautoista.
Harri Saarnisaaren mukaan Starlink suoriutui hyvin useimmissa testipaikoissa eli satelliitista vastaanottimeen tarjotut datan siirtonopeudet olivat yli 100 megatavua sekunnissa. Nopeudet putosivat kuitenkin noin 65 megaan metsäisemmissä olosuhteissa.
- Uplink-nopeudet eli puhelimesta satelliittiin menevä tietoliikenne vaihteli 15 ja 40 megabitin välillä sekunnissa. Yhteyden muodostamisajat olivat myös kohtuulliset, vaihdellen alle 10 minuutista maksimissaan 15 minuuttiin. Tämä on tärkeä näkökohta, kun otetaan huomioon Starlinkin suhteellisen harva satelliittipeitto Suomessa, Saarnisaari kommentoi.
Rajoitteita alkoi ilmetä lähellä Venäjän rajaa, jossa yhteys lopulta katkesi kokonaan. Tämä johtuu siitä, että Starlink ei palvele Venäjän aluetta ja tälle alueelle tarkoitetut ”keilat” kattavat myös osia Suomesta, jolloin palvelu ei ole käytettävissä raja-alueella ja sen läheisyydessä.
- Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme viittaa siihen, että Starlink voisi tietyin varauksin toimia luotettavana vaihtoehtona internetyhteyksille Suomen maaseudulla ja syrjäisillä alueilla sekä metsissä. Palvelu tarjoaa vakaat tiedonsiirtonopeudet ja yhteyden muodostamiseen tarvittava aika pysyy hyväksyttävien parametrien rajoissa Suomen alhaisemmalla satelliittipeitollakin, projektipäällikkö Timo Bräysy täydentää.
Jatkokokeissa tutkijat aikovat testata Starlink-palvelun toimivuutta pitkällä aikavälillä. He selvittävät esimerkiksi talon tai mökin yhteydessä mahdollisten yhteyskatkojen määrää ja kestoa, sillä harvan satelliittipeiton vuoksi näitä voi ilmetä.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
