Check Point Researchin (CPR) äskettäin tekemässä tutkimuksessa Linux- ja Windows-järjestelmiin kohdistuvien kiristysohjelmien perusteellinen tutkimus valaisee kyberuhkien kehittyviä trendejä. Uusien lukujen perusteella lunnasohjelmahyökkäykset Linux-järjestelmiin, erityisesti ESXi-järjestelmiin, ovat lisääntyneet viime vuosina.
Historiallisesti kiristysohjelmauhat ovat kohdistuneet pääasiassa Windows-ympäristöihin. Maisema kuitenkin kehittyy, ja Linux-painotteiset lunnasohjelmat saavat vauhtia. CPR:n tutkimuksessa analysoidaan 12 näkyvää kiristysohjelmaperhettä, jotka joko kohdistuvat suoraan Linux-järjestelmiin tai joilla on monialustaisia ominaisuuksia, joiden avulla ne voivat tartuttaa sekä Windowsin että Linuxin umpimähkäisesti.
Babuk-haittaohjelman lähdekoodin julkaiseminen vuonna 2021 on ollut keskeinen rooli erilaisten kiristysohjelmaperheiden leviämisessä. Se, mikä erottaa Linuxiin kohdistetut kiristysohjelmat muista, on sen suhteellinen yksinkertaisuus verrattuna Windows-vastineisiin. Monet näistä Linuxiin keskittyvistä uhista ovat vahvasti riippuvaisia OpenSSL-kirjastosta, ja ChaCha20/RSA ja AES/RSA ovat nousseet yleisimmiksi salausalgoritmeiksi analysoiduissa näytteissä.
Tarkasteltaessa kiristysohjelmien historiallista kehitystä, ensimmäinen tunnistettavissa oleva näyte on vuodelta 1989, ja se vaikutti Windows-järjestelmiin. Vasta vuonna 2015 alkoivat Linux-spesifit lunnasohjelmat yleistyä Linux.Encoder.1:n myötä. Huolimatta kiristysohjelmien kypsyydestä Windows-järjestelmissä, ominaisuudet siirtyivät suoraan Linuxiin vasta viime vuosina, ja hyökkäysten määrä on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2020 lähtien.
CPR:n tutkimus paljastaa yksinkertaistamistrendin Linuxiin kohdistettujen kiristysohjelmaperheiden keskuudessa. Ydintoiminnot rajoittuvat usein perussalausprosesseihin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia ulkoisista kokoonpanoista ja komentosarjoista, mikä tekee niistä vaikeasti havaittavia ja haastavia. Tutkimus korostaa myös erityisiä strategioita, jotka keskittyvät erityisesti ESXi-järjestelmiin, ja tunnistaa altistuneiden palvelujen haavoittuvuuksia ensisijaisina sisääntulovektoreina.
Linux-kiristysohjelmat eroavat merkittävästi Windows-vastineistaan kohteen ja uhrin typologian suhteen. Vaikka Windows on yleinen henkilökohtaisissa tietokoneissa ja käyttäjien työasemissa, Linux on paljon yleisempi palvelimissa. Linuxin kiristysohjelmat keskittyvät ensisijaisesti paljastuneisiin palvelimiin tai sisäisen verkon palvelimiin, joihin pääsee Windows-tartuntojen kautta.
Tämänkin takia Linuxin kiristysohjelmat on strategisesti räätälöity keskisuurille ja suurille organisaatioille. Linux-hyökkäyksissä vältetään usein kriittisiä hakemistoja järjestelmän vioittumisen estämiseksi. Linux-lunnasohjelmissa suositaan OpenSSL:ää, jossa AES on yleinen salauksen kulmakivi ja RSA on ensisijainen epäsymmetrinen valinta julkiseksi salausalgoritmiksi.
Kuva: DALL-E
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
