Aalto-yliopiston Artemis-tutkimusryhmän on kehittänyt ratkaisun, joka mahdollistaa tilaäänen luomisen helposti jo olemassa olevilla mikrofoneilla ja niihin kytkettävällä edullisella lisälaitteella. Akustiikan laboratorion tutkimukseen perustuva laite muodostaa mikrofoneista ryhmän, joka kykenee tallentamaan korkealaatuista tilaääntä.
Teknologia myös mukautuu helposti erilaisiin laitteisiin, kuten älypuhelimiin, tabletteihin ja kameroihin. Uusi innovaatio odottaa parhaillaan patenttia. Kolmihenkinen Artemis-tiimi tähtää sen kaupallistamiseen, ja etsii rahoitusta kehitystyön jatkamiseksi sekä uusien asiakkaiden tavoittamiseksi.
Tilaääni (spatial audio) on äänentoistotekniikka, jossa yksittäiset äänet sijoittuvat tarkasti eri kohtiin ympäristöä. Toisin kuin perinteinen surround-ääni, tilaääni luo immersiivisen kokemuksen, jossa ääni ympäröi kuuntelijan ja tuntuu tulevan luonnollisista paikoista – aivan kuten tosielämässä. Tämä tekee esimerkiksi elokuvien, pelien ja musiikin kuuntelusta todentuntuisempaa, kuin olisi itse tapahtumien keskellä.
Ratkaisulla on laajat sovellusmahdollisuudet: se avaa uusia ulottuvuuksia esimerkiksi elokuvien, pelien ja musiikin sisällöntuotannolle. Lisäksi se parantaa äänen ja viestinnän laatua virtuaalikokouksissa ja -todellisuudessa.
Tutkijatohtori Raimundo Gonzalezin mukaan tilaäänen tallentaminen on tähän asti vaatinut useita kalliita mikrofoneja ja monimutkaista jälkikäsittelyä. Tämä nostaa kustannuksia ja myös rajoittaa teknologian käyttöä.
- Uskomme vahvasti, että teknologiamme voi mullistaa sekä viestintää että mediasisältöjen luomista. Ääni on keskeinen osa ihmisten tapaa kommunikoida toistensa kanssa, ja tallennusratkaisumme voi tehdä siitä entistä henkilökohtaisempaa ja vaikuttavampaa, Gonzalez toteaa.
Uusi innovaatio odottaa parhaillaan patenttia. Kolmihenkinen Artemis-tiimi tähtää sen kaupallistamiseen, ja etsii rahoitusta kehitystyön jatkamiseksi sekä uusien asiakkaiden tavoittamiseksi.
Artemis-ryhmän innovaatio on yksi kahdestatoista, joita Aalto-yliopisto esittelee tänään alkavassa Slush-tapahtumassa.
Helsinkiläinen ohjelmistokehitykseen erikoistunut IT-yhtiö Rakettitiede jatkoi kannattavaa kasvuaan viime vuonna. - Olemme onnistuneet rekrytoimaan kokeneita osaajia ja tarjoamaan heille juuri oikeanlaisia toimeksiantoja, sanoo toimitusjohtaja Juha Huttunen.
Sotilaskäytössä kentällä tarvitaan IP65-luokitusta – eli täyttä suojaa pölyä ja roiskevettä vastaan – jotta laitteet kestävät vaativissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Mutta entä jos laitteeseen täytyy liittää lisälaitteita, kuten radiot, LAN-verkot tai muut kenttävarusteet? Usein suojaus menetetään heti, kun portit avataan. Panasonic on ratkaissut tämän ongelman esittelemällä maailman ensimmäisen lisälaitesovittimen, joka säilyttää IP65-luokituksen myös käytön aikana.
Tekoälyä tuodaan nyt vauhdilla mikro-ohjaimiin. Ajan myötä kaikista päätelaitteiden ML-sovelluksiin tarkoitetuista mikro-ohjaimista tulee hybridilaitteita, joissa yhdistyvät CPU ja NPU. Tämä kehitys on väistämätöntä.
Bristolin yliopiston ja Northrop Grummanin tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen galliumnitridiin (GaN) perustuvan transistoriarkkitehtuurin, joka voi merkittävästi parantaa tulevien 6G-verkkojen nopeutta, tehokkuutta ja signaalinlaatua. Löydös julkaistiin Nature Electronics -lehdessä.
Elisa ja Nokia laajentavat 5.5G-verkon eli 5G Advancedin kattavuutta Suomessa ja Virossa, mutta verkon hyödyt jäävät vielä harvojen käyttöön päätelaitteiden puutteen vuoksi. Elisan teknologiajohtaja Sami Komulaisen mukaan uusi verkko on jo käytössä tietyillä alueilla. - Elisan 5.5G kattaa tällä hetkellä osan pääkaupunkiseudusta sekä Tampereen, Turun ja Jyväskylän aluetta, Komulainen sanoo.
