Tekoäly ei ole vielä tuonut kyberrikollisille täysin uusia hyökkäystapoja. Sen sijaan se on tehnyt vanhoista keinoista niin nopeita, halpoja ja helposti skaalattavia, että hyökkäysten talous on muuttunut perusteellisesti, arvioi Check Point Softwaren johtava kyberturvallisuuden asiantuntija Jarno Ahlström.
– Muutos ei ole niinkään tekninen vaan taloudellinen. AI tuo ennen kaikkea skaalan: sen, mikä ennen piti tehdä itse, voidaan nyt automatisoida, Ahlström sanoi Check Point Advantage -tapahtumassa Helsingissä.
Hyökkääjien käyttämät keinot ovat pitkälti tuttuja jo viime vuosituhannelta. Tietojenkalastelu, haavoittuvuuksien hyväksikäyttö, haittaohjelmat, varastetut tunnukset ja sosiaalinen manipulointi toimivat edelleen.
Tekoäly muuttaa ennen kaikkea niiden tuotantotapaa. Ahlström kuvasi nykyistä hyökkäystä yhdistelmäksi, jossa tarvitaan kielimalli ja pahimmillaan vain muutama rivi omaa koodia.
Samalla kyberrikollisuudesta on tullut palvelutalous. Hyökkääjän ei tarvitse enää hallita koko hyökkäysketjua itse. Pimeästä verkosta voidaan ostaa pääsy organisaation järjestelmään, vuokrata tarvittava infrastruktuuri ja hankkia kiristyshaittaohjelma palveluna.
Ransomware-as-a-service on Ahlströmin mukaan jo valtavaa liiketoimintaa pimeässä verkossa. Myös ensimmäisen pääsyn hankkiminen voidaan ulkoistaa toiselle rikollisryhmälle, joka saa osuutensa onnistuneen hyökkäyksen tuotosta.
Tekoäly painaa kustannuksia edelleen alemmas. Ahlströmin mukaan esimerkiksi yksinkertaisen DDoS-hyökkäyksen voi jo ostaa muutamalla eurolla. Tekoäly puolestaan automatisoi työvaiheita, jotka aikaisemmin vaativat ihmisen aikaa ja osaamista.
Myös hyökkäysten nopeus on kasvanut rajusti. Vielä muutama vuosi sitten uuden haavoittuvuuden julkaisemisesta saattoi kulua pitkä aika sen aktiiviseen hyväksikäyttöön. Nyt hyökkäyksiä voidaan nähdä jo samana päivänä, kun haavoittuvuus tulee julkiseksi – tai jopa ennen sitä.
Ahlströmin mukaan tekoälyn rooli on tällä hetkellä ennen kaikkea avustaa, nopeuttaa ja automatisoida. Täysin autonomiset tekoälyn toteuttamat kyberhyökkäykset eivät vielä ole arkipäivää.
– Ainakaan toistaiseksi AI ei ole antanut hyökkääjille mitään täysin uutta. Se on ennen kaikkea nopeuttanut kaikkea, Ahlström arvioi.
Nopeus ja skaala tekevät kuitenkin perinteisestä puolustamisesta entistä vaikeampaa. Jokainen hyökkäys voidaan muuttaa hieman erilaiseksi, jolloin pelkkiin tunnettuihin tunnisteisiin perustuva suojaus menettää tehoaan.
Puolustajan ongelma on myös suojattavan ympäristön valtava koko. Yrityksellä voi olla satatuhatta päätelaitetta sekä pilvipalveluita, verkkoja, sovelluksia ja tekoälyagentteja. Ahlströmin mukaan ihminen ei yksinkertaisesti pysty valvomaan tällaista kokonaisuutta riittävällä nopeudella.
Tekoälyä tarvitaan siksi myös puolustuksessa. Ahlström nostaa puolustajan eduksi datan: kamppailua ei välttämättä ratkaise se, kummalla osapuolella on paras kielimalli, vaan se, millaista tietoa mallilla on käytettävissään. Puolustajalla on pääsy oman organisaationsa liikenteeseen, tapahtumiin ja muuhun tietoturvadataan.
Samalla tekoälystä itsestään tulee uusi hyökkäyspinta. Kielimallit tarjoavat tehokkaan väylän niiden käytössä olevaan tietoon, ja yritysten on pystyttävä seuraamaan reaaliajassa, miten työntekijät, sovellukset ja tekoälyagentit käyttävät niitä.
Ahlströmin mukaan tekoäly ei ole vielä keksinyt kyberrikollisuutta uudelleen. Se on tehnyt jo toimivista hyökkäyksistä niin halpoja, nopeita ja skaalautuvia, että puolustuksen on pakko automatisoitua niiden mukana.
Humanoidirobottien servokäyttöjen on ohjattava nivelten liikkeitä tarkasti ja nopeasti. Samalla niiden mikro-ohjaimilta vaaditaan yhä enemmän tiedonsiirtoa, diagnostiikkaa ja muita järjestelmätason toimintoja. Ratkaisuna on erottaa aikakriittinen moottorinsäätö muista prosessorin tehtävistä ja siirtää se erillisen laitteiston hoidettavaksi.
