Viime vuosi oli Nokialle valtavan muutoksen aikaa, kun koko matkapuhelinliiketoiminta myytiin Microsoftille. Silti Nokia on edelleen selvästi eniten rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostava yritys Suomessa.
Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovalle SEC:lle toimitetusta viime vuoden raportista selviää, että Nokia Networks sijoitti tutkimukseen ja tuotekehitykseen 1,8 miljardia euroa.
Tutkimuspanostus on vuosien varrella tuottanut esimerkiksi 11 000 patenttia, jotka jakautuvat 4000 patenttiperheeseen. Yhtiön mukaan patenttisalkkuun kuuluu ns. essentiaalipatentteja sekä patenttihakemuksia ETSI:lle, jotka ovat keskeisiä eri verkkotekniikoiden kannalta.
Myös HERE-karttayksikössä tutkimus on merkittävässä roolissa. Nokian mukaan HEREn R&D-panostukset olivat viime vuonna 545 miljoonaa euroa. Iso osa tuotekehitystä on HERE-karttojen tarkentaminen, sillä niitä viedään vauhdilla kohti HD-aikaa.
Nokia Technologies keskittyy uusien innovaatioiden tutkimiseen ja kehittämiseen, joten sen osalta T&K-lukuja ei ilmoiteta. Yksikkö omistaa kuitenkin noin 30 000 itsenäistä patenttia tai patenttihakemusta.
Nokian 20-F-raportti on ladattavissa Nokian verkkosivuilta.
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
