Ei ole kuin vajaa vuosi siitä, kun kansainvälinen televiestintäliitto ITU ratifioi uuden G.Fast-tekniikan, jolla kuparilinjoja pitkin voidaan siirtää dataa gigabitin sekuntinopeudella. Nokian omistukseen siirtyvä Alcatel-Lucent on jo demonnut tekniikkaa, joka nostaa nopeuden kertaheitolla viisikertaiseksi.
AlcaLu demosi yhdessä BT:n eli entisen British Telecomin kanssa laboratoriossa kupariyhteyttä, jossa dataa siirtyi yli viiden gigabitin sekuntinopeudella. Käytetty tekniikka on yksi ehdokas tulevaksi XG.Fast-tekniikaksi eli G.Fastin evoluutioversioksi.
Käytännössä kupariyhteyksien nopeuttaminen on edullinen tapa lisätä laajakaistaisten nettiyhteyksien valikoimaa. Jos joka paikkaan vedettyjä puhelinyhteyksiä voidaan käyttää gigabittitason yhteyksiin, ei tarvitse vetää erittäin kalliita kuituyhteyksiä.
BT testaa jo G.Fast-yhteyksiä kahdella paikkakunnalla. Testien mukaan käyttäjät saavat DSL-yhteydellä käyttöönsä jopa 330 megabitin nettiyhteyden. BT itse on kertonut, että G.Fast-verkko voisi tavoittaa jokaisen englantilaisen vuoteen 2025 mennessä.
XG.Fast on edelleen kehitysvaiheessa, mutta tulokset ovat lupaavia. 35 metrin matkalla dataa siirtyy 5,6 gigabittiä sekunnissa, mikä on full duplex -yhteyksien ennätys BT:n testeissä. Yli sadan metrin matkalla uusi tekniikka siirtää bittejä 1,8 gigabittiä sekunnissa.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.