Tietokoneissa ja monissa sulautetuissa laitteissa on jo vuosia ollut erillisiä TPM-turvapiirejä (Trusted Platform Module), johon esimerkiksi salausavaimet ja muu arkaluontoinen data on tallennettu. Nyt Infineon on esitellyt ensimmäisen TPM-sirun autoihin. Useampi autonvalmistaja on jo suunnittelemassa sitä seuraaviin malleihinsa.

Max Planck -instituutin polymeerien tutkimuskeskuksen tutkijat yhdessä Dresdenin, Leipzigin, Sofian ja Madridin yliopistojen tutkijoiden kanssa ovat kehittäneet uudenlaisen metalli-orgaanisen materiaalin (MOF), jolla on kiteisen piin kaltaisia sähköisiä ominaisuuksia. Materiaali voisi korvata kalliit tavanomaiset epäorgaaniset materiaalit, joita käytetään optoelektroniikassa.

Englantilainen Harwin tunnetaan erittäin vaativien liittimien valmistajana. Nyt yhtiö on ensimmäistä kertaa tuonut markkinoille pyöreän liittimen. Vivern on tuotesarja, joka on kehitetty kilpa-autojen kuten F1- tai Indycar-autojen tarpeisiin.

Piilaaksolainen startup-yritys Atmosic Technologies sanoo kehittäneensä tekniikan, jolla Bluetooth-radio pystyy toimimaan täysin ilman paristoa. Tämä edellyttää tietenkin edistynyttä vähävirtaista arkkitehtuuria ja energiankeruuta samalla laitteella.

Uusissa magneettisen datantallennuksen käsitteissä on tarkoitus siirtää pieniä magneettisia bittejä edestakaisin sirurakenteeseen, tallentaa ne tiheään pakattuina ja lukea ne myöhemmin.

Bloomberg-uutistoimisto aiheutti lokakuun alussa melkoisen kohun väittämällä, että amerikkalaisyritysten ja USA:n viranomaisten käyttämille palvelinkorteille olisi onnistuttu ujuttamaan Kiinan valmistamia vakoilupiirejä. Applen pääjohtaja Tim Cook on nyt jyrkästi kiistänyt tällaisen vakoilun mahdollisuuden.

Uuden polven satelliittipainakannusjärjestelmät käyttävät monimutkaisia signaaleja, mikä asettaa vaatimuksia myös vastaanottimille. Sveitsiläisen u-bloxin Espoon yksikössä työskentelevä diplomi-insinööri Ville Eerola tutki väitöskirjassaan satelliittipaikannusvastaanottimien suunnittelua ja piipinta-alan optimointia.

Biometrinen tunnistus yleistyy nopeasti erilaisissa laitteissa, mutta älypuhelimissa kehitys näyttää vievän pois sormenjälkiantureista. Samsungin tuore patentti vie kehitystä askeleen eteenpäin, sillä korealaisvalmistaja haluaa tehdä koko näytöstä biometrisen anturin.

Tiedemaailmassa on tehty monia mielenkiintoisia löytöjä 2D-materiaaleihin liittyen. Perusmateriaalin erottaminen 2D-lehtisiksi käytännön elektroniikassa käytettäväksi on osoittautunut vaikeaksi kaupallisessa mittakaavassa. Nyt MIT:n mekaniikan laitoksella työskentelevät tutkijat ovat kehittäneet tekniikan kerätä 2D-materiaalia kahden tuuman kiekoksi vain muutamassa minuutissa. Ne voidaan sitten edelleen pinota yhteen elektronisen laitteen muodostamiseksi tunnin kuluessa.

Intel ja Micron perustivat yhteisen flash-muisteja kehittävän IM Flash Technologiesin vuonna 2006. Nyt reilut 10 vuotta myöhemmin Intel luopuu osuudestaan yrityksessä. Sen aikana on kehitetty esimerkiksi Optane-muisteissa käytettävä 3D Xpoint -tekniikka.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kansainvälisessä brittiläis-suomalais-kiinalaisessa yhteistyöhankkeessa, jossa valmistettiin ensimmäinen molekyyli, joka pystyy muistamaan siihen kohdistetun magneettikentän nestemäisen typen lämpötilan yläpuolella. Tutkimustulokset voivat mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi tietokoneiden kiintolevyjen tallennuskapasiteetin moninkertaistamisen laitteiden koon kasvamatta.

IoT-laitteissa käsitellään usein joko organisaatioiden tai henkilöiden kannalta arkaluonteista dataa, joten sen tietoturva on nousemassa yhdeksi suunnittelun keskeisistä periaatteista. Markkinoilla on nyt alkanut tulla piirejä, joissa on valmiiksi toteutettu vankka laitetason suojaus.

Semtechin kehittämä LoRa lienee edelleen suosituin tekniikka IoT-verkkojen toteutukseen. Tähän asti LoRa-reitittimet ovat olleet sellaisia ulkoisten kiintolevyjen kokoisia laitteita, mutta jatkossa niitä voidaan piilottaa paljon pienempään tilaan.

Koska tekoälystä on tullut yhä kehittyneempää, se on innostanut uusiin ponnistuksiin kehittää tietokoneita, joiden fyysinen arkkitehtuuri jäljittelee ihmisen aivoja. Yksi innovatiivinen ratkaisu on hyödyntää MEMS-kojeiden mekaanista liikettä tekoälylaskentaan.

Leditekniikka on vauhdilla uudistamassa esimerkiksi näyttämövalaistusta. Osram-konserniin kuuluva LED Engin on esitellyt alan ensimmäisen 7-ledisen komponentin, jolla tuotetaan erivärisiä valoja 50 watin teholla.

Englantilainen Harwin tunnetaan teollisuuden laitteiden liitintoimittajana. Nyt yritys on esitellyt uuden M225-liitinsarjan. Se kestää 10 G:n tärinää jopa kuusi tuntia.

Japanilainen Murata on kehittänyt maailman pienin 32,768 kilohertsin taajuudella toimivan MEMS-resonaattorin. Komponentti on yli 50 prosenttia pienempi kuin vastaava kidekomponentti.

Japanilaisten Fujitsun ja Panasonicin järjestelmäpiireistä vuonna 2015 muodostettu Socionext on julkistanut markkinoiden ensimmäisen HDMI 2.1 -standardia tukevan piirin. Sen avulla voidaan HDMI-kaapelissa siirtää pakkaamatonta 8K-videosignaalia.

Columbia Engineeringin tutkijat kertovat rakentaneensa Kerr-tyyppisen taajuuskampageneraattorin, joka ensimmäistä kertaa integroi laserin ja mikroresonaattorin näin keventäen merkittävästi järjestelmän koon ja tehonkäytön vaatimuksia. Vaikka taajuuskampoja generoivat mikroresonaattorit ovat jo nykyään pieniä. ne tukeutuvat ulkoisiin lasereihin, jotka ovat paljon suurempia, kalliimpia ja tehosyöppöjä.

Tutkimukset valon ja aineen vuorovaikutuksista voi johtaa parempiin elektroniikka- ja optoelektronisiin laitteisiin. Rensselaerin apulaisprofessori Sufei Shin tutkimusjulkaisu lisää ymmärrystä siitä, miten valo toimii vuorovaikutuksessa atomisen ohuen puolijohteen kanssa ja luo ainutlaatuisia monimutkaisia eksitonisia hiukkasia eli useita elektroneja ja aukkoja, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.