Uusissa magneettisen datantallennuksen käsitteissä on tarkoitus siirtää pieniä magneettisia bittejä edestakaisin sirurakenteeseen, tallentaa ne tiheään pakattuina ja lukea ne myöhemmin.
Tekniikan ongelmana on ollut se, että magneettisen hajakentän bittejä ei oikein saa pienemmiksi, jotta niitä voisi pakata tiiviimmin. Toisaalta hajakentän taustalla olevan magneettisen momentin vaaditaan olevan myös liikkuva, jotta sitä voidaan siirtää ympäri rakenteita.
Nyt Max Born -instituutin (MBI), Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja DESY-tutkimuskeskuksen (Deutsches Elektronen-Synchrotron) tutkijat pystyivät pistämään "näkymättömyysviitan" magneettisiin rakenteisiin. Tällä tavoin magneettinen hajakenttä voidaan pienentää tavalla, joka mahdollistaa pienet, mutta liikkuvat bitit.
Lisätutkimuksissa tutkijat havaitsivat, että sopivasti peitetyt bitit voidaan siirtää erityisen nopeasti lyhyillä virtapulsseilla - tärkeä ominaisuus todelliseen muistikäyttöön.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat puolestaan olleet mukana kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa valmistettiin ensimmäinen molekyyli, joka pystyy muistamaan siihen kohdistetun magneettikentän nestemäisen typen lämpötilan yläpuolella. Molekyyleihin tallennetulla tiedolla voidaan tulevaisuudessa lisätä muistien tallennuskapasiteettia.
Yksittäismolekyylimagneetit ovat molekyylejä, jotka muistavat pitkään niihin kohdistetun magneettikentän suunnan ja molekyyleihin voi näin ”kirjoittaa” informaatiota.
Käytännön sovellusten kehittymistä on estänyt se, että yksittäiset molekyylimagneetit toimivat vain lähes absoluuttisen kylmissä olosuhteissa. Nyt tutkijat onnistuivat valmistamaan ja karakterisoimaan yksittäismolekyylimagneetin, joka säilyttää muistiominaisuutensa nestemäisen typen lämpötilan (–196°C) yläpuolella.
Magneettia voidaan kutsua ensimmäiseksi korkean lämpötilan yksittäismolekyylimagneetiksi. Nestetyppi on yli 300 kertaa nesteheliumia halvempaa ja sen käsittely on paljon helpompaa, mikä mahdollistaisi teolliset sovellukset.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.10.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
