Uusissa magneettisen datantallennuksen käsitteissä on tarkoitus siirtää pieniä magneettisia bittejä edestakaisin sirurakenteeseen, tallentaa ne tiheään pakattuina ja lukea ne myöhemmin.
Tekniikan ongelmana on ollut se, että magneettisen hajakentän bittejä ei oikein saa pienemmiksi, jotta niitä voisi pakata tiiviimmin. Toisaalta hajakentän taustalla olevan magneettisen momentin vaaditaan olevan myös liikkuva, jotta sitä voidaan siirtää ympäri rakenteita.
Nyt Max Born -instituutin (MBI), Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja DESY-tutkimuskeskuksen (Deutsches Elektronen-Synchrotron) tutkijat pystyivät pistämään "näkymättömyysviitan" magneettisiin rakenteisiin. Tällä tavoin magneettinen hajakenttä voidaan pienentää tavalla, joka mahdollistaa pienet, mutta liikkuvat bitit.
Lisätutkimuksissa tutkijat havaitsivat, että sopivasti peitetyt bitit voidaan siirtää erityisen nopeasti lyhyillä virtapulsseilla - tärkeä ominaisuus todelliseen muistikäyttöön.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat puolestaan olleet mukana kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa valmistettiin ensimmäinen molekyyli, joka pystyy muistamaan siihen kohdistetun magneettikentän nestemäisen typen lämpötilan yläpuolella. Molekyyleihin tallennetulla tiedolla voidaan tulevaisuudessa lisätä muistien tallennuskapasiteettia.
Yksittäismolekyylimagneetit ovat molekyylejä, jotka muistavat pitkään niihin kohdistetun magneettikentän suunnan ja molekyyleihin voi näin ”kirjoittaa” informaatiota.
Käytännön sovellusten kehittymistä on estänyt se, että yksittäiset molekyylimagneetit toimivat vain lähes absoluuttisen kylmissä olosuhteissa. Nyt tutkijat onnistuivat valmistamaan ja karakterisoimaan yksittäismolekyylimagneetin, joka säilyttää muistiominaisuutensa nestemäisen typen lämpötilan (–196°C) yläpuolella.
Magneettia voidaan kutsua ensimmäiseksi korkean lämpötilan yksittäismolekyylimagneetiksi. Nestetyppi on yli 300 kertaa nesteheliumia halvempaa ja sen käsittely on paljon helpompaa, mikä mahdollistaisi teolliset sovellukset.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.10.2018
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
