Biometrinen tunnistus yleistyy nopeasti erilaisissa laitteissa, mutta älypuhelimissa kehitys näyttää vievän pois sormenjälkiantureista. Samsungin tuore patentti vie kehitystä askeleen eteenpäin, sillä korealaisvalmistaja haluaa tehdä koko näytöstä biometrisen anturin.
Markkinoille ovat jo tulleet ensimmäiset laitteet, joissa sormenjälkianturi on toteutettu puhelimen näyttöön. Niissä optinen anturi on yleensä tarkkaan rajattu. Siitä seuraa hyvä tarkkuus ja tunnistusnopeus, mutta käytön kannalta tällä on rajoituksensa.
Hollantilaisen LetsGoDigital-sivuston mukaan Samsungin uusi FOD-patentti (fingerprint-on-display) kuvailee ratkaisua, jossa koko näyttö voi toimia anturina. Tällä on monia etuja. Esimerkiksi pankkisovelluksissa voidaan käyttöliittymään piirtää oma ”autentikointi-ikkuna”, jossa käyttäjä voi vahvistaa toimintoja sormenjäljellä.
LetsGoDigitalin referoimassa patentissa kuvataan kahta eri laitetta. Toinen näyttää normaalilta Galaxy-sarjan älypuhelimelta, toisessa on näytön yläreunaan toteutettu kuuluisa ”lovi”, joka Applen iPhone X:n jälkeen on ilmestynyt monen muunkin valmistajan laitteeseen.
Patentin mukaan käyttäjän tunnistus eli sormenjäljen lukeminen veisi aikaa vain 20-30 millisekuntia. Sen jälkeen sormenpää skannattaa kahteen kertaa uudestaa, eri valaistuksella. Kun tunnistuksesta vastaa oma spesifi prosessori, päästään ratkaisulla luotettavaan tunnistukseen myös silloin, kun sormi on likainen tai märkä.
Kaikkiaan prosessi kestää noin 700 millisekuntia. Tämä vastaa esimerkiksi Synapticsin optisen sormenjälkilukijan suorituskykyä.
LetsGoDigitalin artikkeli löytyy täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
