Columbia Engineeringin tutkijat kertovat rakentaneensa Kerr-tyyppisen taajuuskampageneraattorin, joka ensimmäistä kertaa integroi laserin ja mikroresonaattorin näin keventäen merkittävästi järjestelmän koon ja tehonkäytön vaatimuksia. Vaikka taajuuskampoja generoivat mikroresonaattorit ovat jo nykyään pieniä. ne tukeutuvat ulkoisiin lasereihin, jotka ovat paljon suurempia, kalliimpia ja tehosyöppöjä.
Columbian tutkijat suunnittelivat laserin siten, että puolet laserkaviteetista rakentuu puolijohteisesta aaltoputkesta ja toinen puoli piinitridistä valmistetusta aaltoputkesta. Ensin mainitulla materiaalilla on suuri optinen vahvistus ja toisella erittäin pienin optinen häviö.
Tutkijoiden saavutus osoittaa, että enää ei tarvitse yhdistää erillisiä laitteita kuidun avulla vaan ne voidaan kaikki integroida fotoniikkasiruihin, jotka ovat kompakteja ja energiatehokkaita.
Mikroresonaattorit ovat tyypillisesti pieniä lasista tai piinitridistä valmistettuja pyöreitä levyjä tai renkaita. Taivuttamalla aaltoputki renkaan muotoon luodaan optinen ontelo, jossa valo kiertää useita kertoja, mikä johtaa vahvaan tehon kertymiseen. Kun rengas on oikein suunniteltu, yksitaajuinen pumppulaserin syöttösignaali voi tuottaa kokonaisen taajuuskamman renkaassa.
Tutkijaryhmä teki myös toisen tärkeän innovaation: mikroresonaattoreissa, joilla on äärimmäisen alhainen häviö, valo kiertää ja kasvattaa niin vahvan intensiteetin, että he saattoivat nähdä vahvan heijastuksen tulevan takaisin renkaasta.
Tutkijat asettivat mikroresonaattorin suoraan laserkaviteetin reunalle, niin että heijastus sai renkaan toimimaan aivan kuten yksi laserin peileistä ja auttoi pitämään laserin taajuudessaan.
- Sen sijaan, että käyttäisimme tavallista ulkoista laseria pumppaamaan taajuuskampaa erillisessä mikroresonaattorissa, meillä on nyt vapaus suunnitella laser, jolla voimme saada laserin ja resonaattorin vuorovaikuttamaan uusilla tavoilla, tutkijat hehkuttavat.
Kaikki optiikka sopii millimetrin mittakaavaan, ja tutkijat sanovat, että uusi laite on niin tehokas, että jopa tavallinen AAA-paristo riittää sen käyttämiseksi.
- Niitä voitaisiin käyttää ultra-täsmällisiin optisiin kelloihin, lasertutka- ja LiDAR-laitteissa tai spektroskopiassa tunnistaa biologisia tai ympäristön markkereita. Tuomme taajuuskammat pöytätason tutkimuskokeisiin lähemmäksi kannettavia tai jopa puettavia laitteita, kertovat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 18.10.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
