Analog Devices on esitellyt kaksi uutta monikanavaista AD-muunninta, joiden avulla teollisuuden logiikkaohjaimien ja jaettujen ohjausjärjestelmien suunnittelu helpottuu. AD4111- ja AD4112-muuntimissa hyödynnetään ADI:n omaa iPassives-teknologiaa.

Polttokennoja on pitkään pidetty lupaavana teholähteenä, mutta useimmat kehitetyt ratkaisut ovat liian kalliita, tehottomia tai molempia. Uudessa biologian innoittamassa lähestymistavassa Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkijaryhmä on suunnitellut polttokennoa halvempien materiaalien ja elektronit ja protonit kuljettavan orgaanisen yhdisteen avulla.

MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn tutkijoiden kehittämä uudenlainen akkuidea tukeutuu osittain voimalaitoksen prosessista kerättyyn hiilidioksidiin. Uudenlaisella akulla voitaisiin hyödyntää kasvihuonekaasuja ennen kuin ne koskaan pääsevät ilmakehään.

Applen iPhone on ollut paljon jäljessä Android-leiriä langattomassa lataamisessa. Sitten yhtiö lanseerasi oman ”mullistavan” AirPower-tekniikkansa, jonka avulla voisi ladata useita laitteita samaan aikaan. Nyt näyttää siltä, ettei AirPower toimi.

Energian varastointi mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Jari Keskisen väitöskirjassaan kehittämissä superkondensaattoreissa energiaa varastoidaan esimerkiksi esineiden internetin (IoT) ja langattomien anturiverkkojen tarpeisiin.

Eaton on julkaissut uusia tehokkaita 1-vaihemalleja 9SX UPS-laitteiden tuoteperheeseen. Häiriötöntä sähkönsyöttöä joustavasti tarjoavat Eaton 9SX UPS-laitteet on tarkoitettu pienten data- ja IT-keskusten sekä varastoinnin, teollisuuden ja terveydenhuoltoalan käyttöön.

Läppärit, älypuhelimet ja sähköajoneuvot perustuvat tällä hetkellä litiumakkuihin. Litium on kuitenkin kallis materiaali ja sen tuottamiseen kulutetaan esimerkiksi valtavat määrät vettä. Birminghamin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet litiumille edullisen korvaajan.

Vuonna 2011 Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämä tutkimusryhmä keksi yhdistää nanorakenteen ja atomikerroskasvatuksen mustissa aurinkokennoissa. Nyt yhdessä eurooppalaisten kumppaniyliopistojen ja teollisuuden kanssa toteutettu hanke on saatu päätökseen lupaavin tuloksin: musta kenno vastaa lupaukseensa.

Norjassa on lähes 200 000 sähköautoa, Ruotsissakin yli 16 000, mutta meillä määrä jää alle kahden tuhannen. Suomi on eittämättä kehitysmaa sähköautoilun saralla. Siihen haetaan nyt parannusta uudesta IoT-ekosysteemistä, jolla yritetään rakentaa kattavaa latausverkostoa.

Jo pitkään tunnettua GaN-teknologiaa sovellettiin alun perin mikroaaltojärjestelmien suurtaajuusosissa ja myöhemmin huimaa vauhtia kehittyneissä ledivalaisimissa. Viime aikoina galliumnitridi on osoittanut voimansa myös monenlaisissa tehonsyöttöjärjestelmissä.

Keväällä lausuntokierroksella ollut SFS 6002 -standardi on vahvistettu ja julkaistu. Standardi on päivitetty vastaamaan uuden sähköturvallisuuslain termistöä. Suurista muutoksista ei ole kyse ja muutokset julkaistiin muutoslehtenä, jossa on viisi varsinaista tekstisivua.

Virtalähde on yksi suurimpia haasteita puettavissa laitteissa. Ranteessa pidettävät aktiivisuusmittarit ja älykellot toimisivat parhaiten, mikäli ne keräisivät itse tarvitsemansa energian. Amerikkalaistutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka vie tekniikkaa eteenpäin.

Litium-happiakku on yksi lupaavista uusista akkutekniikoista ja nyt Waterloon yliopiston kemistit ovat menestyksekkäästi ratkaisseet kaksi niihin liittyvää haasteellisinta ongelmaa. Tutkimusprosessissa syntyi akku, jolla on lähes sataprosenttinen coulombinen tehokkuus eli virtatehokkuus.

Tamperelainen MSc Traction Oy suunnittelee ja toimittaa uudet akustovaraajat saksalaisiin Deutsche Bahnin liikennöimiin ICE3-suurnopeusjuniin. DB on maailman suurin rautatieyhtiö. Toimitussopimus laajentaa MSc Tractionin osuutta ICE3-junien tekniikassa merkittävästi ja on tunnustus suomalaiselle kiskokaluston tehoelektroniikkaratkaisujen huippulaadulle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut oppaan litiumioniakkujen turvalliseen käyttöön. Ohjeiden mukaan akkujen latautumista kannattaa valvoa ja virransyöttöön kannattaa käyttää vain tuotteelle tarkoitettua laturia.

Belgialaisessa mikroelektroniikan IMEC-tutkimuskeskuksessa on kehitetty perovskiittiä ja piitä yhdistävä aurinkokenno, joka yltää 27,1 prosentin hyötysuhteeseen konversiossa. Uutuusrakenne siis muuntaa auringonvaloa sähköksi tehokkaammin kuin mikään pelkästään piihin perustuva aurinkokenno.

Automaation etuja halutaan hyödyntää yhä useammilla aloilla. Tämä taas kasvattaa merkittävästi sähkömoottorien ja niiden ohjausjärjestelmien kysyntää. Suunnittelijoiden haasteena on luoda innovaatioita yhä nopeammassa kehitysaikataulussa, mikä tekee oikeantyyppisen ohjausjärjestelmän valinnasta ensiarvoisen tärkeää.

Litium on suosittu, mutta hankala materiaali akkuihin. Michiganin yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kehittämään litiumakun, joka varauskapasiteetti on kaksinkertainen nykyakkuihin verrattuna. Kaksi kertaa enemmän virtaa on iso mullistus. Käytännössä se tuplaisi sähköautojen kantaman yhdellä latauksella tai saisi älypuhelimen toimimaan kaksi päivää yhdellä latauksella nykyisen yhden sijaan.

Väriaineherkistetyt aurinkokennot ovat lupaava vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoiden Royal Society Open Science -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan olisi mahdollista korvata niissä nykyisin käytetty titaanidioksidi edullisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä sinkkioksidilla.

Virtausakkuja on pitkään pidetty todennäköisenä ehdokkaana uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkön varastoinnille. Tähän asti sellaisia nesteitä, jotka voivat tuottaa sähkövirtaa on rajoittanut niistä saatavan energian määrä. Ne ovat myös vaatineet erittäin korkeita lämpötiloja tai erittäin myrkyllisiä tai kalliita kemikaaleja toimiakseen. Stanfordin tutkijoiden kehittämä uusi materiaalien yhdistelmä voi auttaa kehittämään akkuja, jotka pystyvät varastoimaan tuuli- tai aurinkoenergialla syntyviä suuria energiamääriä. Kehitystyön myötä uusi tekniikka voisi tuottaa energiaa sähköverkkoon nopeasti, kustannustehokkaasti ja tavanomaisissa lämpötiloissa.