Energian varastointi mahdollistaa sähkölaitteiden toiminnan silloin, kun ensisijainen energialähde ei ole käytettävissä. Jari Keskisen väitöskirjassaan kehittämissä superkondensaattoreissa energiaa varastoidaan esimerkiksi esineiden internetin (IoT) ja langattomien anturiverkkojen tarpeisiin.
Superkondensaattoreissa energia varastoidaan sähkökenttään. Ne muistuttavat akkuja, mutta energian latautuminen ja purkautuminen eivät edellytä sähkökemiallisia reaktioita. Tämän ansiosta niiden tehotiheys, elinikä ja käyttökelpoinen lämpötila-alue voivat olla selvästi parempia kuin akuilla.
Jari Keskinen kehitti väitöstyössään pieniä, taipuisia ja ympäristöystävällisiä superkondensaattoreita. - Koska energiaomavaraisten järjestelmien edullisuus on sovellusten laajamittaisen käytön kannalta oleellista, keskityttiin käyttämään edullisia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Siksi komponenttien rakenteet valittiin niin, että niiden valmistaminen on mahdollista painotekniikalla. Materiaalivalinnoissa huomioitiin mahdollisuus kierrätykseen tai hävittämiseen polttamalla, Tampereen teknillisessä yliopistossa elektroniikan alalta väittelevä Keskinen kertoo.
Superkondensaattorit valmistettiin kartonki- tai polymeerialustoille. Muina materiaaleina käytettiin metallikalvoja, hiiltä, paperia, biopolymeeri kitosaania ja suolavettä. Joissakin tapauksissa sähkönjohtavuutta parannettiin hopeamusteella ja energiatiheyttä johtavien polymeerien soveltamisella. Komponenttien pinta-ala on muutama neliösenttimetri ja paksuus alle millimetri. Valmistettujen superkondensaattorien varauskyky on selvästi suurempi kuin vastaavan kokoisilla perinteisillä kondensaattoreilla on saavutettavissa.
Superkondensaattoreita käytettäessä tarvitaan käytännössä aina varsinainen energialähde, jonka tuottamaa energiaa superkondensaattori varastoi. - Mahdollisia tekniikoita ovat esimerkiksi valosta, liikkeestä tai lämpötilaeroista energiaa keräävät ratkaisut. Varastoinnin lisäksi superkondensaattoria voi hyödyntää antamaan energiaa tehohuipuissa, joihin energiakeräin ei pysty vastaamaan, Keskinen kertoo.
Jari Keskisen väitöskirja Supercapacitors on Flexible Substrates for Energy Autonomous Electronics tarkastetaan julkisesti Tampereen teknillisen yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa ensi perjantaina.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
