Norjassa on lähes 200 000 sähköautoa, Ruotsissakin yli 16 000, mutta meillä määrä jää alle kahden tuhannen. Suomi on eittämättä kehitysmaa sähköautoilun saralla. Siihen haetaan nyt parannusta uudesta IoT-ekosysteemistä, jolla yritetään rakentaa kattavaa latausverkostoa.
Avoimen IoT-ekosysteemin luovaa EU-projektia bIoTope esiteltiin tänään Espoossa Aalto-yliopistolla. Esillä oli älykäs sähköautojen parkki- ja latauspalvelu, jonka ovat toteuttaneet Aalto-yliopisto, Helsingin kaupungin innovaatioyksikkö Forum Virium, Control Things, Enervent ja Parkkisähkö.
Suomen tavoite on saada liikenteeseen 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei onnistu, jos autojen latausinfrastruktuuri ei ole kunnossa. bIoTope-projektissa kehitetty järjestelmä auttaa sähköautoja löytämään vapaan parkkipaikan ja latauspisteen. Järjestelmään kuuluu myös ratkaisu, jossa perinteiset lämpötolpat voidaan muuttaa sähköautojen latauspisteiksi. BMW testaa järjestelmää i3-mallin sähköautollaan.
Parkkisähkön latausratkaisun etuna on, että siinä perinteiset lämpötolpat voidaan muuttaa helposti ja halvalla sähköautojen latauspisteiksi pikaliittimellä. Lataustolpat ja sähköauto löytävät toisensa bIoTope-hankkeen kehittämällä applikaatiolla. Applikaatio välittää tiedon vapaasta parkkipaikasta ja latauspisteestä BMW:n ajotietokoneelle sekä kuljettajan kojelaudan näytölle, josta latauksen voi käynnistää.
Parkkisähkö-yrityksen toimitusjohtaja Jiri Räsänen kertoo, että Suomessa on yli miljoona autojen lämpötolppaa, jotka voidaan muuttaa sähköautojen lataustolpiksi. Maan kattava latausverkosto voi siis olla saavutettavissa hyvinkin helposti.
Palvelu syntyi Forum Viriumin, Aalto-yliopiston, Parkkisähkön, ControlThingsin, Enerventin ja BMW:n yhteiskehittämisen tuloksena. Suomen teillä ajaa tällä hetkellä 1900 sähköautoa ja ladattavaa 9500 hybridiä. Sähköautoista useampi kuin joka toinen on Tesloja, joka on ylivoimaisesti suosituin merkki.
Helsingin kaupungin innovaatioyksikön Forum Viriumin ja Aalto-yliopiston bIoTope-hanke jatkuu toukokuun 2019 loppuun. Hankkeessa luodaan avoin ekosysteemi IoT-ratkaisuille. Helsingissä hanke keskittyy sähköautojen älykkään latausinfran ekosysteemin kehittämiseen, standardointiin ja bisnesmallien luontiin. Projekti toteutetaan 10 eri maassa. Esimerkiksi Lyonissa testataan turvallisia koulumatkoja, Brysselissä vesitaksia ja Pietarissa jätehuollon ratkaisuja. Hankkeen budjetti on yli 9 miljoonaa euroa ja sen rahoittaa Euroopan Unionin H2020-puiteohjelma.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
