Läppärit, älypuhelimet ja sähköajoneuvot perustuvat tällä hetkellä litiumakkuihin. Litium on kuitenkin kallis materiaali ja sen tuottamiseen kulutetaan esimerkiksi valtavat määrät vettä. Birminghamin yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet litiumille edullisen korvaajan.
American Chemical Societyn lehdessä julkistettu tutkimus kertoo, että litiumin voi korvata natrium. Se on halpaa ja sitä löytyy käytännössä rajattomasti merivedestä. Natriumionit ovat kuitenkin litiumioneita suurempia, joten sitä ei voida vain vaihtaa litiumin tilalle.
Natrium ei esimerkiksi sovi yleisimmin käytetyn anodin eli grafiitin hiilikerrosten väliin. Tutkija Andrew Morrisin johdolla yritettiin etsiä keinoja toteuttaa natriumakku niin, että se vastaisi litiumakkua kapasiteetiltaan, latausnopeudeltaan sekä energia- ja tehotiheydeltään.
Yhdessä Cambridgen yliopiston kollegoiden kanssa Morris selvitti, mitä tapahtuu kun natriumia lisätään fosforiin. Simulointien perusteella fosfori muodostaa spiraaleja latauksen keskivaiheissa.
Tutkijat onnistuivat muodostamaan elektrodirakenteen, jossa varauksenkuljettajien kapasiteetti oli 7-kertainen samanpainoiseen grafiittiin verrattuna. Tämä antaa suuren mahdollisuuden kehittää natrium-pohjaisia anodeita.
Tutkijoiden työ jatkuu nyt natriumakun kaupallistamiseksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
