NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Satelliittipaikannuksessa tämän vuoden uutinen on ilman muuta monitaajuinen paikannus, jossa päästään parhaimmillaan senttimetriluokan tarkkuuteen. Tämä edellyttää kuitenkin uusia antenniratkaisuja ja sellaisen sveitsiläinen u-blox on nyt tuonut tarjolle.
Tulostinvalmistaja HP haluaa tehdä printtereistään murtovarmoja. Yhtiö on julkistanut tulostinalan ensimmäisen haavoittuvuuspalkinto- eli bug bounty -ohjelman. Löydetystä aukosta hakkeri voi saada jopa 10000 dollarin rahapalkinnon.
Kannettavat tietokoneet ovat hieman karrikoiden ilmaistuna perustuneet ikuisesti Intelin tai AMD:n x86-prosessoreihin. Nyt tarjolle on tulossa Arm-pohjaisilla prosessoreilla varustettujen läppärien toinen aalto? Joko nyt Intel taipuu?
Joskus innovatiiviset ratkaisut ovat hämmästyttävän yksinkertaisia. Sellainen on itävaltalaisen ams:n kehittämä protokolla, joka mahdollistaa langattomien nappikuulokkeiden lataamisen sekä datansiirron lataustelineen ja nappien välillä yhdellä 2-johtimisella yhteydellä. Tämä helpottaa nappien hankalaa mekaanista suunnittelua.
Edward Snowdeninkin käyttöjärjestelmäksi joskus mainittu Tails OS on saanut kehittäjiensä mukaan vuoden tärkeimmän päivityksen. Tails 3.9 sisältää tietoturvakorjauksia, ja VeraCrypt-levynsalausjärjestelmän. Lisäksi Tailsin voi nyt käynnistää niin, että se automaattisesti asentaa joitakin Debian-paketteja.
Aineen ja aineen vuorovaikutus Viime aikoina on tehty paljon valon ja aineen välisten vuorovaikutuksien tutkimuksia. Rice-yliopistossa tutkijat päättivät etsiä myös aineen ja aineen välistä vuorovaikutusta. Vastoin odotuksia he myös löysivät sellaisia.
Norjassa on lähes 200 000 sähköautoa, Ruotsissakin yli 16 000, mutta meillä määrä jää alle kahden tuhannen. Suomi on eittämättä kehitysmaa sähköautoilun saralla. Siihen haetaan nyt parannusta uudesta IoT-ekosysteemistä, jolla yritetään rakentaa kattavaa latausverkostoa.
Tarkka paikannus on edelleen iso haaste älypuhelimille sisätiloissa. Nyt asiaan on tulossa parannus Android-leirissä, kun laitteet alkavt tukea uutta RTT-protokollaa wifin yli. Paikannustarkkuus paranee noin metriin eli 10 kertaa nykyistä tarkemmaksi.
Barona Technologies tukee IT-alan osaamisen uusiutumista Code in the Woods -leireillä, joilla opitaan uusia teknologioita käytännössä ja tiimityönä. Maksuttomia leirejä järjestetään sekä alalla juuri aloittaneille että osaamistaan uudistaville konkareille.
Euroopan laajuinen ATTRACT-hanke rahoittaa 170 vuoden mittaista korkean teknologian tuotekehitysprojektia kutakin 100 000 eurolla. Aalto-yliopiston Design Factory valmentaa projekteja kaupallistamisessa ja prototyyppien suunnittelussa.
Telia käynnisti eilen oman 5G-aikakautensa avaamalla ensimmäisen ”esikaupallisen” 5G-verkon Helsinkiin. Ensi vaiheessa 5G tulee 3,5 gigahertsin alueelle ja käytännössä nykyisiin tukiasemasaitteihin. Muutaman vuoden kuluttua mennään 26-28 gigahertsiin ja silloin verkko näkyy myös katukuvassa.
Jo pitkään tunnettua GaN-teknologiaa sovellettiin alun perin mikroaaltojärjestelmien suurtaajuusosissa ja myöhemmin huimaa vauhtia kehittyneissä ledivalaisimissa. Viime aikoina galliumnitridi on osoittanut voimansa myös monenlaisissa tehonsyöttöjärjestelmissä.
Purduen yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, miten sukkuloida litiumioneja edestakaisin kvanttimateriaalin kiderakenteessa. Työ edustaa uutta tutkimusta ja mahdollistaa uudenlaisten sovellusten kehittämisen esimerkiksi akkuihin, älykkäisiin ikkunoihin, muistipiireihin ja aivojen innoittamiin tietokoneisiin.
Keväällä lausuntokierroksella ollut SFS 6002 -standardi on vahvistettu ja julkaistu. Standardi on päivitetty vastaamaan uuden sähköturvallisuuslain termistöä. Suurista muutoksista ei ole kyse ja muutokset julkaistiin muutoslehtenä, jossa on viisi varsinaista tekstisivua.
Telia käynnisti tänään Töölön jalkapallostadionilla Helsingissä oman 5G-aikansa Suomessa. Koko Telia Companyn toimitusjohtaja Johan Dennelind sanoi, että 5G:n myötä datan hinnoitteluun tulee uusia malleja. – Ainakin sellaisia tullaan kokeilemaan, Dennelind sanoi.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Vuosi 2026 muodostuu liikkuville kenttätiimeille käännekohdaksi. Kentällä käytettävä teknologia ei ole enää tukiroolissa, vaan keskeinen osa päätöksentekoa, tehokkuutta ja turvallisuutta. Reunatekoäly, luotettavat yhteydet ja laitetason tietoturva ovat siirtyneet nopeasti vapaaehtoisista valinnoista välttämättömyyksiksi, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Euroopan johtaja Steven Vindevogel.
Telia käynnisti eilen oman 5G-aikakautensa avaamalla ensimmäisen ”esikaupallisen” 5G-verkon Helsinkiin. Ensi vaiheessa 5G tulee 3,5 gigahertsin alueelle ja käytännössä nykyisiin tukiasemasaitteihin. Muutaman vuoden kuluttua mennään 26-28 gigahertsiin ja silloin verkko näkyy myös katukuvassa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
