Purduen yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, miten sukkuloida litiumioneja edestakaisin kvanttimateriaalin kiderakenteessa. Työ edustaa uutta tutkimusta ja mahdollistaa uudenlaisten sovellusten kehittämisen esimerkiksi akkuihin, älykkäisiin ikkunoihin, muistipiireihin ja aivojen innoittamiin tietokoneisiin.
Tutkimus keskittyy materiaaliin nimeltä samarium-nikkelaatti, joka kuuluu vahvasti korreloiduiksi elektronijärjestelmiksi kutsuttuun kvanttimateriaalien luokkaan. Niillä on hyvin eksoottisia elektronisia ja magneettisia ominaisuuksia.
Tutkijat "seostivat" materiaalia litiumioneilla. Niiden lisäys kiderakenteeseen aiheuttaa sen laajentumisen ja parantaa materiaalien ionien johtumista. Vaikutus toimii myös muuntyyppisillä ioneilla, erityisesti natriumioneilla, viitaten mahdollisiin energian varastoinnin sovelluksiin.
- Tulokset korostavat kvanttimateriaalien ja nousevan fysiikan potentiaalia ionijohtimien suunnittelussa. Nykyään tehdään paljon tutkimusta, joissa tunnistetaan esimerkiksi kiinteitä ionijohteita akkujen rakentamiseen, toteaa tutkimuksen vetäjä professori Shriram Ramanathan.
- Tämä materiaaliryhmä voi sisältää näitä ioneja, joten loimme joitain yleisiä periaatteita tällaisten kiinteiden ionijohtimien suunnittelulle. Osoitimme myös, että ioni, kuten litium ja natrium, voi liikkua tämän kiinteän materiaalin läpi, mikä avaa uusia suuntauksia tutkimukselle.
Jännitteen soveltaminen sai ionit pitämään hallussaan atomien välisiä tiloja materiaalin kidehilassa. Vaikutus voisi edustaa tehokkaampaa tapaa varastoida ja johtaa sähköä. Tällainen vaikutus voisi johtaa uudenlaisiin akkuihin ja keinotekoisiin synapseihin "neuromorfisissa" tai aivojen inspiroimissa tietokoneissa. Lisäksi ionit pysyivät paikallaan sen jälkeen, kun virta katkaistiin, eli tällaista "haihtumatonta" käyttäytymistä voitaisiin käyttää tietokoneen muistina.
Litiumionien lisääminen kiderakenteeseen muuttaa myös materiaalin optisia ominaisuuksia, mikä viittaa mahdollisiin sovelluksiin pinnoitteina "älykkäille ikkunoille", joiden valonsiirto-ominaisuudet muutetaan jännitteen avulla.
Tutkimustulokset osoittivat käyttäytymistä, joka liittyy "Mott-siirtymään", kvanttimekaaniseen vaikutukseen, joka kuvaa, kuinka elektronien lisääminen voi muuttaa materiaalin johtavuuskäyttäytymistä esimerkiksi metallista eristeeksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 6.9.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
