Telia käynnisti eilen oman 5G-aikakautensa avaamalla ensimmäisen ”esikaupallisen” 5G-verkon Helsinkiin. Ensi vaiheessa 5G tulee 3,5 gigahertsin alueelle ja käytännössä nykyisiin tukiasemasaitteihin. Muutaman vuoden kuluttua mennään 26-28 gigahertsiin ja silloin verkko näkyy myös katukuvassa.
Telian teknologiajohtaja Jari Collinin mukaan korkeammilla taajuuksilla pieniä 5G-tukiasemia tullaan asentamaan ”joka katuvaloon”. Näissä pienissä soluissa saadaan paikallisesti erittäin suuri datanopeus.
Korkeammilla taajuuksilla on kääntöpuolensa. Telialla verkkoarkkitehtuureista ja niiden kehityksestä vastaava johtaja Timo Hietalahti myönsi, ettei signaali noissa taajuuksissa läpäise ”juuri mitään”. – Kyllä se linkki vaatii näköyhteyttä.
Liikkeelle lähdetään kuitenkin 3,5 gigahertsistä. Vielä syyskuun aikana Suomessa käynnistyy taajuushuutokauppa, jossa operaattoreille on jaossa lähes 400 megahertsiä 3410-3800 megahertsin alueelta. Jos kaikki menee entiseen tapaan ”sopuisasti”, kaikille kolmelle suurelle operaattorille tulee riittävästi kaistaa laadukkaiden 5G-palvelujen tarjoamiseen.
Hietalahden mukaan Telian infra on käytännössä valmis 5G-aikaan. Tukiasemat tulevat pääsääntöisesti nykyisille 4G-saiteille, jotka on jo yhdistetty kuidulla runkoverkkoon. Monia asia kuitenkin muuttuu 5G:n myötä.
- Käytännössä data tulee kulkemaan 5G-radion kautta ja kaikki ohjausliikenne tapahtuu 4G:n välityksellä, Hietalahti sanoo. Tekninen termi tälle on ”control plane” ja se tarkoittaa käytännössä signalointia tukiaseman ja päätelaitteen välillä, esimerkiksi kättelyä ja yhteyden siirtymisen hallintaa solusta toiseen.
Ehkä merkittävin 5G:n tuoma parannus on latenssin kutistuminen millisekuntiin. 4G-verkoissa päästään parhaimmillaan 10-12 millisekuntiin. Telian Töölön jalkapallostadionin testiverkossa latenssi on noin 5 millisekuntia.
Millisekunnin latenssi tarkoittaa käytännössä sitä, ettei laskentaa voi tehdä kovin kaukana päätelaitteesta. – Silloin kun dataa ei tarvitse viedä verkkoon, laskenta tehdään tukiasemassa, Hietalahti selventää.
Uusien taajuuksien saaminen mobiilikäyttöön ei tarkoita, etteikö taajuuksista ole jatkossakin pulaa. Hietalahti uskoo, että 2G- ja 3G-verkkojen käytössä olevat taajuudet tullaan jakamaan uusiksi ensi vuosikymmenellä. – Telia ilmoitti jo Norjassa ajavansa alas 3G-verkon vuonna 2020. Muutos vie tietysti pitkän aikaa ja tapahtuu eri alueilla eri aikaan, Hietalahti arvioi.
Kuvassa näkyy yksi Telian eilisistä 5G-demoista. Siinä seurattiin kahta jalkapalloa pelaavaa 5G:n mahdollistamalla IoT-tekniikalla, jolla tuotettiin liikettä, nopeutta ja sykettä seuraavaa dataa. 5G-verkossa yhteen soluuun saadaan sopimaan kymmeniä tuhansia IoT-laitteita.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
