Kannettavat tietokoneet ovat hieman karrikoiden ilmaistuna perustuneet ikuisesti Intelin tai AMD:n x86-prosessoreihin. Nyt tarjolle on tulossa Arm-pohjaisilla prosessoreilla varustettujen läppärien toinen aalto? Joko nyt Intel taipuu?
Ensimmäiset Arm-kannettavat ilmestyivät markkinoille viime vuonna. Niissä prosessorina oli Qualcommin Snapdragon 835. Integroitu 4G-tuki oli erinomainen, mutta totuuden nimessä prosessori oli liian laiska. Windows-sovellukset olivat sille raskaita.
Nyt tulossa on laitteiden toinen aalto, joka perustuu Snapdragon 850 -piirisarjaan. Ensimmäisenä toisen polven Arm-läppärinsä esitteli Lenovo, joka lanseerasi IFA-messuilla Berliinissä Yoga C630 WOS -hybridinsä. WOS tulee muuten sanoista Windows on Snapdragon.
Isoin etu Arm-prosessorista on edelleen akunkesto. Lenovon uutuuden luvataan kestävän yhdellä latauksella 22 tuntia. LTE-yhteys toimii jopa 1,2 gigabitin sekuntinopeudella (jos verkko antaa kaistaan myöten) ja älypuhelimen tapaan laite ottaa vastaan päivityksiä ja sähköposteja myös levossa.
Qualcomm kertoi Snapdragon 850:n julkistuksessa, että sen myötä suorituskykyä tulee 30 prosenttia lisää, toiminta-aikaa samankokoisella akulla viidenneksen lisää ja 4G-nopeudet kasvavat selvästi. Pian ollaan tilanteessa, jossa useimmille riittää Arm-läppärin suorituskyky (monelle se riittää jo nyt) ja pitkä väli lataamisten välillä vääntää ostopäätöksen WOS-tyyppiseen laitteeseen.
Tällä hetkellä laitteiden hinta on iso hidasta. Lenovo myy uutuuttaan tuhannella eurolla. Hinta on tällä hetkellä liian kova. Toisaalta Lenovon intresseissä ei ole myydä Arm-läppäreitä Intel-laitteiden sijaan vaan myydä vain mahdollisimman paljon kannettaviaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
