Traficomin uusi laajakaistaluokitus kertoo, että Suomen verkkoyhteydet ovat parantuneet nopeasti erityisesti kaupungeissa. Samalla vertailu paljastaa, että harvaan asutuilla alueilla jäädään edelleen kauas kasvukeskusten kuitu- ja 5G-tasosta.
Suomen nopeimmat laajakaistayhteydet keskittyvät yhä selvemmin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Traficomin vuoden 2026 kuntavertailussa täydet viisi tähteä saavutti 14 kuntaa, joissa asuu lähes kolmannes suomalaisista.
Uusina viiden tähden kuntina listalle nousivat Järvenpää, Kerava, Kotka, Lahti, Pirkkala, Riihimäki ja Vantaa. Korkeimmat arvosanat kertovat siitä, että sekä gigabitin kiinteät yhteydet että nopeat mobiiliverkot ovat näissä kunnissa jo laajasti saatavilla.
Toinen puoli Suomesta näyttää kuitenkin edelleen hyvin erilaiselta. Alle kahden tähden kuntia on enää yhdeksän, mutta ne sijoittuvat lähes kokonaan harvaan asutuille alueille Lappiin, Savoon ja Keski-Pohjanmaalle. Näissä kunnissa nopeat kuituyhteydet ovat edelleen rajallisia ja mobiiliverkkojen kapasiteetti jää kaupunkialueita heikommaksi.
Traficomin mukaan laajakaistojen saatavuus on silti parantunut koko maassa nopeasti. Vielä vuonna 2023 yli neljännes kunnista jäi enintään kahden tähden tasolle, mutta nyt niiden osuus on pudonnut 12 prosenttiin. Samalla vähintään 4,5 tähden kuntien määrä on yli kaksinkertaistunut.
Kehityksen tahti kuitenkin hidastuu. Tänä vuonna luokitustaan paransi 72 kuntaa, kun vuotta aiemmin nousijoita oli 130. Tämä kertoo osittain siitä, että suurissa kaupungeissa verkot alkavat olla jo lähellä käytännön maksimikattavuutta.
Luokitus perustuu sekä kiinteiden että mobiiliverkkojen saatavuuteen. Kiinteässä verkossa tarkastellaan 30, 100 ja 1000 megabitin yhteyksiä, mobiiliverkoissa puolestaan 100 ja 300 megabitin kattavuutta. Mobiilinopeudet perustuvat operaattorien ilmoittamiin teoreettisiin maksiminopeuksiin, joten käytännön suorituskyky voi jäädä etenkin ruuhka-aikoina selvästi alemmaksi.
Vertailu osoittaa, että Suomen verkkokehityksen suurin ongelma ei enää ole kaupunkien kapasiteetti vaan harvaan asuttujen alueiden rakentamiskustannukset. Kuituverkon vetäminen pitkillä välimatkoilla on kallista, eikä mobiiliverkko yksin korvaa kiinteän yhteyden kapasiteettia esimerkiksi etätyössä tai yrityskäytössä.
